Reportaasi Malediiveilta: Maailman matalin valtio siirtää ihmisiä turvaan ilmastonmuutoksen tieltä

Maailman matalin valtio valmistautuu merenpinnan kohoamiseen rakentamalla suojavalleja ja keinosaaria. Yle Uutisten toimittaja Jaana Kanninen selvitteli Malediiveilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Ulkomaat
Malediivit elää kalastuksesta, joka leimaa pääkaupungin Malen ilmettä.
Malediivit elää kalastuksesta, joka leimaa pääkaupungin Malen ilmettä.Jaana Kanninen

Malediivien saarivaltio on kaikista maailman maista ehkä kaikkein alttein ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Saariryhmän keskikorkeus on 1,3 metriä, ja korkeinkin kohta vain vähän yli kahden metrin korkeudessa.

- Tähän saakka selkeimmin ilmastonmuutoksen läsnäolon tuntee siitä, että matalimpien saarten rannat ovat rapautuneet, sanoo ”ilmastonmuutospresidenttinä” tunnettu Mohamed Nasheed.

- Vesivarastomme ovat meriveden saastuttamat. Sadekautta ja kuivaa kautta ei enää voi ennakoida samoin kuin aiemmin. Lisäksi kalat eivät enää nouse pintaveteen niin kuin niillä oli tapana, ja tämä on hyvin vakavaa kalastuksesta elävälle kansalle, luettelee Nasheed jo nyt havaittuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Pääkaupungin Malen ympärille on rakennettu suojavalli. Vuoden 2004
tsunamin aikana vallista oli suurta hyötyä.
Pääkaupungin Malen ympärille on rakennettu suojavalli. Vuoden 2004 tsunamin aikana vallista oli suurta hyötyä.Jaana Kanninen

Hän ei tällä hetkellä ole Malediivien presidentti, vaan meneillään olevien vaalien ehdokas. Hänet valittiin Malediivien ensimmäisissä monipuoluevaaleissa presidentiksi vuonna 2008, mutta hän joutui eroamaan virasta ennenaikaisesti vaiheikkaiden poliittisten tapahtumien seurauksena.

Presidenttinä hän haki maailman median huomiota maansa ongelmiin ja erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mm viemällä hallituksensa istunnon meren syvyyksiin.

Uusia presidentinvaaleja on yritetty pitää syyskuun alusta lähtien, mutta jo kahdesti kulissien takana käytävä valtataistelu on johtanut vaalien peruuttamiseen viime tingassa. Radikaali ympäristönsuojelija ja ihmisoikeuksien puolustaja Mohammed Nasheed Malediivien demokraattisesta puolueesta on vaalien selvä ennakkosuosikki.

Malediivien talous riippuu suuresti korallien kunnosta.
Malediivien talous riippuu suuresti korallien kunnosta.Jaana Kanninen

Ilmastonmuutos ja politiikka kietoutuvat yhteen

- Maamme vanhoilliset voimat eivät halua maahamme demokratiaa, selittää Nasheed vaikeuksia vaalien järjestämisessä.

Seuraava yritys presidentinvaalien pitämiseksi on ensi lauantaina. Epäonnistuminen silloin johtaisi selvään valtatyhjiöön, koska perustuslain mukaan uuden presidentin pitäisi ottaa virkansa vastaan 11. päivä marraskuuta.

Mohamed Nasheedin ollessa presidentti Malediivit alkoivat valmistautua ilmastonmuutokseen monin tavoin. Hän ilmoitti, että Malediiveista tulisi hiilineutraali, eli päästötön yhteiskunta kymmenessä vuodessa. Näin ei ole käynyt, vaan suurin osa energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

- Poliittinen turbulenssi on sotkenut tätä kuviota. Mutta ehdin kyllä aloittaa monia uusiutuvan energian hankkeita presidenttiaikanani, sanoo Nasheed haastattelussa omassa kodissaan pääkaupungissa Malessa.

Kuusitoista kaikkein matalinta ja haavoittuvinta saarta on tyhjennetty asukkaista. Heistä monet ovat päätyneet asumaan keinosaarelle, jota rakennetaan pääkaupungin viereen. Saarta alettiin rakentaa jo 1990-luvulla yksinvaltaisesti hallinneen Maumoon Abdul Gayoomin aikana. Ensin motiivina oli maan loppuminen tiheään asutusta pääkaupungista Malesta. Mutta pian kuvaan tuli myös ilmastonmuutoksen uhka.

Hulhumalea rakennetaan selvästi luonnonsaaria korkeammaksi. Sen keskikorkeus on yli kaksi metriä.

Turismi on kalastuksen lisäksi Malediivien pääelinkeino. BKT:stä
neljännes tulee turismista.
Turismi on kalastuksen lisäksi Malediivien pääelinkeino. BKT:stä neljännes tulee turismista.Jaana Kanninen

Säätilastoja vain lyhyeltä ajalta

Ilmastonmuutoksen seuraamista hankaloittaa Malediiveilla se, että säätietoja on mitattu vain lyhyen aikaa.

- Ilman lämpötilatietoja on mitattu vuodesta 1975 lähtien, kertoo vanhempi meteorologi Ahmed Rasheed Malediivien meteorologisesta keskuksesta. – Sinä aikana lämpötila on kohonnut keskimäärin 0,2 astetta celsiusta kutakin vuosikymmentä kohden. Tämä on ilmatieteessä kovin lyhyt aika, sanoo Rasheed.

Merivedestä on tietoja vieläkin lyhyemmältä ajalta.

- Vedenpinnan korkeutta on mitattu 22 vuoden ajan, ja meriveden lämpötilan seurantaan meillä ei ole välineistöä, hän sanoo. Veden pinta on tuona aikana noussut 8 senttimetriä.

Rauskuja syötetään turistien iloksi. Haikara tulee jakosille.
Rauskuja syötetään turistien iloksi Malediiveilla. Haikara tulee jakosille.Jaana Kanninen

Meteorologi on huolissaan Malediivien tulevaisuudesta.

- Joillekin tiheästi asutuille saarille rakennetaan jo valleja estämään meriveden tunkeutuminen saarelle. Mutta se on hyvin kallista, emmekä pysty suojaamaan kaikkia pariasataa asuttua saartamme.

Meteorologin mielestä paljon voidaan tehdä myös istuttamalla puita ja pitämällä huoli kaikkia saaria ympäröivistä koralliriutoista.

Poliitikko ja presidenttiehdokas Mohamed Nasheed puolestaan pitää tärkeimpänä kattavan ja sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamista YK:n vetämissä ilmastoneuvotteluissa.

Ilmastoneuvottelujen jokavuotinen kokous alkaa ensi maanantaina Puolassa.

Lisää aiheesta Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa Yle Radio Suomessa tänään kello 18.03.