Saksassa muistetaan juutalaisten vainon alkamista - kristalliyöstä 75 vuotta

Tuore kirja esittää uusia väitteitä välikohtauksesta, jota natsit käyttivät verukkeena kristalliyön väkivallalle.

Ulkomaat
Kristalliyön jälkeisiä tuhoja Frankfurt am Mainissa 10. marraskuuta 1938.
Kristalliyön jälkeisiä tuhoja Frankfurt am Mainissa 10. marraskuuta 1938.STR / EPA

Saksassa muistellaan tänä viikonloppuna niin kutsuttua kristalliyötä, jota pidetään natsien harjoittaman juutalaisvainon alkamishetkenä. Kristalliyöstä tulee lauantaina kuluneeksi 75 vuotta.

Marraskuun 9. ja 10. päivien välisenä yönä vuonna 1938 natsit hyökkäsivät eri puolilla Saksaa ja Itävaltaa juutalaisten omistamiin liikkeisiin ja sytyttivät synagogia tuleen. Noin 30 000 juutalaismiestä otettiin kiinni keskitysleireille kuljetettavaksi. Itse kristalliyön väkivaltaisuuksissa surmattiin kymmeniä juutalaisia.

Nimitys kristalliyö tulee yön jäljiltä kaupunkien katuja peittäneistä rikotun lasin sirpaleista.

Liittokansleri Angela Merkel kuvasi viime viikolla kristalliyötä yhdeksi Saksan historian synkimmistä hetkistä.

Juutalaisvainon alkamisen muistoksi eri puolilla Saksaa järjestetään viikonloppuna lukuisia tapahtumia, joihin osallistuu muun muassa liittopresidentti Joachim Gauck. Berliinissä satakunta liikkeenpitäjää aikoo kiinnittää kauppojensa näyteikkunoihin teippejä, jotka muistuttavat rikkoutunutta lasia.

Itävallassa puolestaan presidentti Heinz Fischer puhuu sunnuntaina Itävallan juutalaisyhteisön järjestämässä muistotilaisuudessa.

Juutalaisomistuksessa ollutta Brünn Jr. -myymälää vandalisoitiin pahasti muun muuassa antisemitistin herjauksin Berliinissä 10. marraskuuta 2013.
Juutalaisomistuksessa ollutta Brünn Jr. -myymälää vandalisoitiin pahasti muun muuassa antisemitistin herjauksin Berliinissä 10. marraskuuta 2013. AFP / Lehtikuva

Uusi kirja valottaa kristalliyöhön johtaneita tapahtumia

75-vuotispäivän alla Saksassa on esitetty kirjan muodossa uusia väitteitä kristalliyöhön johtaneista tapahtumista. Ne kyseenalaistavat joitakin tähänastisia tietoja.

Berliiniläisen tutkivan toimittajan Armin Fuhrerin uusi kirja, Herschel – Das Attentat des Herschel Grynszpan am 7. November 1938 und der Beginn des Holocaust, käsittelee tunnettua välikohtausta, jota yleisesti pidetään natsien käyttämänä verukkeena vainolle.

Juutalaisten kohtelusta katkeroitunut 17-vuotias juutalainen Herschel Grynszpan ampui 7. marraskuuta 1938 Pariisissa Saksan suurlähetystössä työskennelleen diplomaatin Ernst vom Rathin. Kahta päivää myöhemmin natsit aloittivat kristalliyön vainot.

Ranskan poliisi Herschel Grynszpanin kanssa poliisiaseman edustalla Pariisissa tämän ammuttua Ernst vom Rathia lokakuussa 1938.
Herschel Grynszpan pariisilaisen poliisiaseman edustalla tämän ammuttua Ernst vom Rathia lokakuussa 1938.AFP / Lehtikuva

Berliiniläistoimittaja väittää teoksessaan, että Grynszpanin ampumat laukaukset eivät välttämättä olisi olleet tappavia ja vom Rath olisi saattanut selvitä hengissä olkapäähän ja vatsaan osuneista luodeista, elleivät natsijohtajat olisi tietoisesti päättäneet tehdä hänestä marttyyria.

- Hitler lähetti oman lääkärinsä Karl Brandtin Pariisiin, jotta hän voisi antaa Ernst vom Rathin menehtyä, Fuhrer sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Kirjoittajan mukaan vom Rathilla oli tapahtuman aikaan myös akuutti mahalaukkuun ja suolistoon liittynyt tuberkuloosi. Tätä natsiviranomaiset eivät halunneet aikanaan tuoda julki, koska se olisi voinut heikentää ampumisen ja vom Rathin kuoleman välistä syy–seuraussuhdetta.

Kirjan tiedot perustuvat arkistotietoihin, joita on vasta äskettäin avattu tutkijoiden käyttöön.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset