Haglund: Olemme todella vakavassa tilanteessa

Ulkoministeriössä paljastunut laaja urkintatapaus on nostattanut kysymyksiä paitsi viranomaisten valmiudesta torjua urkintaa, myös tarpeesta antaa viranomaisille ja puolustusvoimille lisää valtuuksia toimia verkossa. Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mielestä Suomi on lainsäädännöllisesti pahasti jäljessä kyberasioiden lainsäädännössä.

Puolustusministeri Carl Haglund kuvattuna puolustusministerin tiedotustilaisuudessa Smolnassa Helsingissä, 30. syyskuuta 2013. Maanpuolustuskorkeakoulu aikoo käydä Iran-raportin uudestaan läpi, jotta voidaan varmistaa, että se täyttää tieteelliset kriteerit. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Viimeksi sotilastiedustelua koskevan lain säätämistä esitti puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Uuden lainsäädännön tarvetta käsiteltiin eilen myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa, Utvassa, jossa on aina läsnä myös tasavallan presidentti.

Komentaja Puheloisen mielestä puolustusvoimain valtuudet toimia verkossa ovat nyt liian rajatut.

– Komentaja on kyllä tässä oikeassa. Tekniikka on juossut niin poliisia, puolustusvoimia kuin muitakin viranomaisia karkuun, puolustusministeri Carl Haglund sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina.

Valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä on turvata Suomen turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Haglundin mukaan varsinkin viimeinen kybertapaus ulkoministeriössä osoittaa sitä, ettei Suomen viranomaisilla ole kykyä tai edellytyksiä toimia tällaisissa tapauksissa.

– Silloin on tarpeen tarkastella, mitä voimme tehdä. Tämä tarkastelu lähtee siitä, että luodaan lainsäädäntö, jotta voidaan rajata mihin asioihin tämän tyyppistä toimintaa saa kohdistaa ja minkälaiset työkalut viranomaisille voidaan antaa, Haglund totesi.

Muissa maissa laki on jo

Puolustusministeriön johdolla on tammikuussa hyväksytyn kyberstrategian jälkeen valmisteltu selvitystä siitä, minkälaisia lakimuutoksia kyberuhkien torjunta edellyttäisi. Myös tätä käsiteltiin torstaina Utvassa ja valmistelua päätettiin vauhdittaa.

– Viime vuoden tammikuussa aloitettu kyberstragegian arviointi valmistui eilen, ja sen pohjalta vedettiin johtopäätös, että kaikissa verrokkimaissamme on jonkin tyyppistä lainsäädäntöä tällaiselle toiminnalle.

Haglundin mukaan tämä osoittaa sen, että Suomenkin on pakko antaa viranomaisille edellytykset toimia.

–Tätä kautta päätettiin eilen, että mahdollisimman nopeasti käynnistetään lain kehittämishanke.

Haglundin mukaan tehtävä ei ole helppo: on tärkeää, että viranomaisilla on edellytykset tehdä työtään, mutta myös yksityisyydensuojaa koskevat asiat tulee hoitaa asianmukaisella tavalla. Miten tässä eroteltaisiin toisistaan sotilas- ja siviilitiedustelu?

– Tosiasia on se, että myös puolustusvoimien tehtäväkenttä on haasteellisempi kuin aikaisemmin johtuen siitä, että myös tällä saralla toiminta on siirtynyt internetiin.

Lisäksi poliisi tarvitsee edellytyksiä toimia. Haglund toteaa, että Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa niin poliisilla kuin puolustusvoimillakin on asiassa selkeät pelisäännöt.

– Ja näiden pelisääntöjen tulee juontua sieltä lainsäädännöstä.

Netin läpiliikenne tarkkailuun?

Puheloisen mukaan lainvalmistelun yhteydessä voitaisiin pohtia, pitäisikö Suomessakin Ruotsin tapaan voida valvoa maan läpi kulkevaa tietoliikennettä.

– On hyvin todennäköistä, että tähän suuntaan mennään. Mutta jos mennään, niin sitten pitää myös olla selkeät pelisäännöt sille, mitä sillä valvonnalla tarkoitetaan ja haetaan.

Haglundin mukaan tarkoituksena ei ole – eikä saa olla – että tavallisten kansalaisten arkea lähdetään urkkimaan.

– Tähän varmasti tarvitaan myös jonkin tyyppistä parlamentaarista ulottuvuutta, missä varmistetaan se, että kansalaiset tietävät mitä tehdään, mitä ei tehdä, ja minkä takia.

Haglund arvioi, että uusi lainsäädäntö on voimassa aikaisintaan noin vuoden, kahden kuluttua.

– Olemme todella vakavassa tilanteessa, ja mielestäni keskeisintä on mieltää tämä asia ja toimia sen mukaan.

Suomi ei Haglundin mielestä ole teknisesti jäljessä esimerkiksi Saksaa, Hollantia ja Ruotsia, mutta lainsäädännöllisesti kyllä. Haglund muistuttaa kuitenkin, että asiat ovat edenneet hyvin. Esimerkiksi lainsäädännön arviointi käynnistyi jo ennen urkinnan esilletuloa ja muutenkin kyberstrategian toimeenpano on onnistunut hyvin.

– Mutta olemme kyllä olleet mielestäni aika pahasti jäljessä, joten parantamisen varaa on ollutkin.