Ötökät valjastetaan biologiseen sodankäyntiin puutarhoissa

Miltä kuulostavat seuraavat oliot: harsokorento, kirvakiilukainen, kevätmiinaajavainokainen tai ripsiäislude? Ne saattavat joissain tilanteissa olla puutarhurin parhaita kavereita - kotipuutarhassakin.

luonto
Lehtikirvoja penkin päällä.
Lehtikirvoja penkin päällä.Ilona Huovinen / Yle

Puutarhan tuholaisia voi torjua biologisesti valjastamalla esimerkiksi mehiläiset taisteluun mansikan harmaahometta vastaan. Biologisia torjuntaeliöitä ja kasvinsuojelupalvelua tarjoavan Biotuksen neuvonnasta ja markkinoinnista vastaava Heini Koskula kertoo, että mehiläiset levittävät mansikan kukintohin sienimikrobivalmistetta.

- Mehiläispesän eteen kiinnitetään vekotin, jonka suuaukolle laitetaan päivittäin mikrobivalmistetta. Mehiläiset saavat sitä kinttuihinsa ja lentävät mansikan kukkaan, Koskula kertoo hävitysprosessista.

Biologisessa torjunnassa käytetään erilaisia hyönteisiä kasveja tuhoavien hyönteisten torjuntaan. Myytävänä on esimerkiksi leppäkerttuja kirvojen torjuntaan.

- Leppäkerttuja myydään kuitenkin äärimmäisen vähän. Päätuote jota myymme kirvojen torjuntaan ovat kirvavainokaiset tai järeämmäksi aseeksi kirvasääsket. Sääsken toukka syö kirvoja, Koskula kertoo.

Luomutorjuntaa parhaimmillaan

Petopunkit, sukkulamahdot tai petoluteet ovat myös tehokkaita kasvintuhoajien torjujia, kunhan torjunta aloitetaan tarpeeksi aikaisin. Luomutorjuntaa käyttävät muutkin kuin luomuviljelijät. Myös kotipuutarhurit ovat innostuneet luomuötökkätorjunnasta.

- Esimerkiksi intohimoiset chiliharrastajat käyttävät runsaasti torjuntaeliöitä vaikkapa vihannespunkin torjuntaan, Koskula kertoo.

Biologisen torjunnan alan toimijoille on tulossa pian oma rekisterinsä. Vuoden loppuun mennessä toimijoiden pitää tehdä ilmoitus Eviralle, mitä eliöitä mihinkin käytetään ja mitä kaikkea tuodaan maahan.

Biotus tuottaa eliöitä myös itse omissa kasvattamoissa.

- Kasvatamme muun muassa petopunkkeja, ruokapunkkeja, petoluteita ja kirjova. Kaikennäköistä hauskaa, Koskula ynnää.