Näkökulma: Jäähyväiset Totorolle?

Ei ole kyse vain siitä, että Japanin menestynein elokuvaohjaaja lopettaa uransa. Myös Studio Ghiblin tulevaisuus on vaakalaudalla, toteaa Yle Uutisten kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist.

Näkökulmat
Janne Sundqvist.

Kaikki suuret tarinat tuntuvat päättyvän ennen aikaansa. Näin on myös Studio Ghiblin tarinan laita. Neljällä vuosikymmenellä animaatioelokuvan laadun taannutta yritystä on tuskin enää kymmenen vuoden päästä olemassa.

Sen olisi voinut arvatakin. Ghibli perustettiin tuottamaan Hayao Miyazakin ja Isao Takahatan elokuvia. Ohjaajakaksikosta nuorempi, Miyazaki on 72-vuotias, Takahata vielä kymmenisen vuotta vanhempi. Kuuluisampi jäi jo eläkkeelle eikä hänen entinen esimiehensä varmastikaan jaksa enää kauan.

Mutta entä Ghiblin nuoret ohjaajat? Goro Miyazaki ja se toinen, joka ohjasi Kätkijät? Myös heidän projektinsa ovat oikeasti olleet Miyazakin ja Takahatan projekteja:

Maameren tarinat oli isä-Hayaon pitkään suunnittelema elokuva, jonka poika-Goro hänen mukaansa pilasi (mm. lisäämällä elokuvan alkuun alkuteoksesta puuttuvan isänmurhan). Välirikon jälkeen Goro palasi isänsä yritykseen ohjaamaan Kukkulan tyttö, sataman poika –draaman, jonka käsikirjoittajana toimi Hayao Miyazaki.

Myös Kätkijät on vanhemman Miyazakin käsialaa. Hän valitsi elokuvan ohjaajan nähtyään tämän Evoluutio-lyhytanimen, joka on tätä nykyä esillä Ghibli-museossa.

Niin kuin jotkut Studio Ghiblin työntekijät viestivät, ilman Miyazakia (ja vähän Takahataakin) ei ole Ghibliä.

Museokamaa

Noin puolen tunnin kävelymatkan päässä Ghiblin studioilta, Tokion Mitakassa, sijaitsee Ghibli-museo. Myös siinä vanhoilla herroilla on ollut sormensa pelissä. Hayao Miyazaki nimetään muun muassa museon suunnittelijaksi. Hän on myös vitsaillut siirtyvänsä nyt eläkepäivinään Mitakaan museoesineeksi.

Museossa esitellään animaatioelokuvan syntymistä. Siellä on myös suuret määrät Ghibli-elokuvien luonnospiirroksia, storyboardeja ja mielikuvituksellinen rekonstruktio ohjaajan työhuoneesta.

Henkilökultti on museossa läpitunkeva. Täpötäydessä museokaupassa tajuan, että fanit repisivät minut kappaleiksi jos tietäisivät, että repussani on heidän idolinsa nimikirjoituksella varustettu juliste.

Isao Takahata on jotenkin kaikesta sivussa. Edes Tulikärpästen hautaa esitellään aika vähän, vaikka sekin on maailmalla tunnettu ja pidetty animen klassikko.

Mutta Miyazakin kultti on myös ansaittu. Studio Ghiblin elokuvat ovat lähes aina olleet Japanin katsotuimpien joukossa. Yleensä juuri vuoden ghibli on ollut se katsotuin.

Älä jätä meitä, Hayao…

Hayao Miyazaki on uhannut uransa lopettamisella useamman kerran. Ensimmäisellä kerralla hän oli vielä suhteellisen nuori. Se oli vuonna 1997, kun Prinsessa Mononoken tekeminen oli vienyt mehut 60-vuotiaasta ohjaajasta.

Tällä kertaa edes studiopomot eivät kuitenkaan väitä vastaan.

Tärkeää on kuitenkin se, ettei Hayao oikeasti jätä meitä. Eläkkeelle jäämisen jälkeenkin hän viettää aikaa päivittäin ateljeessaan Ghiblin studiolla. Muuallekaan hän ei oikein voi mennä, sillä hänet tunnetaan kaikkialla Japanissa.

Miyazaki rakastaa yhä piirtämistä. Hän on suunnitellut tekevänsä velä lyhytanimaatioita Ghibli-museoon. Syitä on kaksi. Ohjaaja on toistaiseksi saanut valmiiksi vain yhdeksän suunnittelemistaan 12:sta lyhytanimesta.

Toinen syy lienee vastuu työntekijöistä. Studio Ghiblissä työskentelee monta sataa animaation ammattilaista, joita muutenkin vastuuntuntoinen ohjaaja ei halunne jättää pulaan.

Pelkillä museoelokuvilla ei kuitenkaan vielä palkata satoja työntekijöitä. Varsinkaan niin kovan luokan nimiä kuin Ghiblillä on ollut listoillaan. Kun muut animea tuottavat yritykset eivät pyri samaan laatuun, herää kysymys: Mistä töitä Studio Ghiblin tuleville entisille animaattoreille?

PS. Vaan mistä sitä muutenkaan tietää. Ehkä Kaze tachinu ei olekaan joutsenlaulu, vaan vapautuneemman, aikuisemman Hayao Miyazakin tulikoe. Ainakin monet japanilaiset epäilevät pystyykö Miyazaki vakaasta päätöksestään huolimatta olemaan ohjaamatta. Hyväkuntoisella ohjaajalla kun voi hyvinkin olla vielä yli 20 vuotta aikaa miettiä tulevaisuuttaan.