Metsäteollisuus hiipuu - pururadan teko vaikeutuu

Hakkeesta ja purusta alkaa tulla pula Kymenlaakson ulkoilureiteillä, kun puunjalostus on maakunnassa vähentynyt. Vaikka ne eivät paras mahdollinen alusta juoksijalle olisikaan, niin halvin kuitenkin.

Kotimaa
Haketta maassa.
Risto Joutjärvi tutkii haketta, joka on mustunut maassa kahden vuoden ajan. Eijaleena Martikainen / Yle

Tähän asti paperi- ja sellutehtailta ja sahoilta on jäänyt haketta ja purua poluillekin levitettäväksi. Nyt kun tehtaat ovat vähentyneet ja sahojakin kaatunut, puuainestakaan ei enää saa. Esimerkiksi Kotkassa ei tänä vuonna ole saatu tehtailta yhtään purukuormaa, vaikka ennen sitä sai ilmaiseksi, kun soitti ja tilasi.

- Saamme vielä jonkin verran haketta UPM:ltä Kuusaanniemestä, ja Myllykoskellakin on vielä jotain jäljellä. Ennen kuitenkin saatiin niin paljon laaninpohjia, että haketta riitti pitkillekin reiteille. Purua ei meille enää riitä mistään, kun hevosten omistajat vievät kaiken talleilleen, Kouvolan liikuntapaikkamestari Risto Joutjärvi kertoo.

Toisaalta hake ja puru eivät sovikaan kaikkeen reitin kunnostukseen. Hiihtäjälle hake on hyvä alusta, sillä ohuenkaan lumipeitteen alta se ei riko suksenpohjia. Kävelijälle ja juoksijalle hake kuitenkin on monilla säillä turhan liukasta. Puru puolestaan helposti tarttuu kenkiin ja kulkeutuu kotiin asti. Hake ja puru ovat myös lyhytikäisiä materiaaleja lenkkipoluilla.

- Hake menee parissa vuodessa mustaksi mössöksi. Kosteissa kohdissa puru taas muuttui lyhyessä ajassa mutavelliksi, jossa ihmiset saivat tallustella nilkkoja myöten, Joutjärvi kuvailee aikaa Kettumäen pururadalla ennen reitin ojitusta.

Puuaineksia on kuitenkin ollut järkevää käyttää, koska ne on saatu edullisesti tai aivan ilmaiseksi. Joltain tehtailta on jopa saatu kuljetus metsään. Kivituhka olisi hieno vaihtoehto, koska se pysyy tiiviisti maassa eikä vahingoita suksia mutta on tarpeeksi pehmeä juoksuun. Se on kuitenkin niin kallista, ettei kaupungeilla ole varaa rakentaa siitä pitkiä reittejä. Joillain reiteillä, kuten Kettumäen rinteessä, polulle on muodostunut olemassa olevasta maapohjasta hyvä alusta.

Jos Joutjärvi saisi valita, hän ottaisi sopivaa kutterinpurua tai hienojakoista haketta, johon sekotettaisiin kivituhkaa, ja tällä katettaisiin vuosittain polkujen pinnat. Mutta siihen rahat eivät riitä.

Kiirettä pitää ennen lumentuloa

Marraskuussa olisi vielä muutama viikko aikaa kunnostaa ulkoilureittejä, jos säät sallisivat. Nyt vain on ollut niin märkää, että Joutjärvi ei laske koneita poluille sotkemaan ja juuttumaan kiinni. Jos lumi tulee aikaisin, työt siirtyvät keväälle.

Polut vaatisivat kunnossapitoa vuosittain, mutta tänä vuonna lomautukset ovat karsineet työvoimaa, ja töitä on tehty valikoiden.

- Olemme kuitenkin saaneet tehtyä täydellisen peruskunnostuksen esimerkiksi Lautarossa. Uusi vesipuisto muuttaa varmaan linjauksia Tykkimäen suunnalla. Supanmäellä teemme valmiiksi Mattilan kaatopaikkaa kiertävän lenkin, Joutjärvi luettelee.

Kouvolan liikuntapaikkaväki seuraa käyttäjämääriä ja huolehtii reiteistä silläkin perusteella.

- Yhtiön viimeisillä hakkeilla ja rakennustyömailta saaduilla mailla yritetään sitten korjailla mitä pystymme tasapuolisesti Kouvolan eri osissa, Risto Joutjärvi lupaa.