Onnistumiset vuorohoidossa eivät aina vaadi lisäresursseja tai rahaa

Vuoropäiväkodeissa saattaa olla mahdollista ottaa erityistilanteita huomioon jopa paremmin kuin päiväryhmissä. Tuttuuden tunne luo turvallisuutta. Pienen lapsen mielen organisoitumiselle vuorohoidon pitkät hoitojaksot saattavat muodostua riskitekijöiksi.

Kotimaa
Kuraleikkejä Humpulan päiväkodissa
Markku Lähdetluoma / Yle

Kasvatustieteiden laitoksen professori Marja-Leena Laakso, joka johtaa Perheet 24/7-tutkimusta vuoropäiväkodeissa tapahtuvan lasten havainnoinnin osalta, kuvaa tähän mennessä kertyneitä tietoja rohkaiseviksi.

Hänen mukaansa on ilahduttavaa, miten päiväkodeissa voidaan haluttaessa ottaa huomioon lapsen erityistarpeita.

- On hyvä muistaa, että aina asiat eivät vaadi lisäresursseja tai rahaa, vaan henkilöstö voi pienillä asioilla saada aikaan onnistumisia.

Eräässä havainnointitilanteessa esimerkiksi poikaparilla oli ollut päivän mittaan mukavat leikit, toinen heistä oli jäämässä yöksi, toinen lähtemässä kotiin. Päiväkodin rutiinit joustivat ja lasten annettiin leikkiä siihen saakka, kunnes kun toinen haettiin. Lähtevä ohjattiin aikuisen seurassa ulos ja toinen iltapalalle:

- Hei, katso sullahan onkin tämä iltapala vielä syömättä.”

Laakson tuntuma on, että vuorohoidossa on jopa paremmat mahdollisuudet erityistilanteissa, koska lapsiluku on usein päiväryhmiä pienempi. Päinvastaisiakin esimerkkejä, jolloin lapsen kuuntelemisen tunne katkesi, havainnointitilanteista löytyy.

- Lapsi tuotiin päiväkotiin, kun toiset olivat jo nukkumassa. Lapsen piti välittömästi siirtyä sänkyyn, tuntui että siinä olisi kaivattu jotakin rituaalia tai sylihetkeä, jossa kerrata päivän tapahtumia. Näytti siltä, että ison itkun olisi voinut välttää pehmentämällä siirtymää.

Tiedonvälityksen tarkkuus näyttää olevan vuoropäivähoidossa olennaista.

- Havainnointitilanteessa äiti kertoi lähtiessään tulevansa hakemaan lapsen illalla. Hoitajalla oli vanhentunut tieto ja hän kertoi lapselle tämän jäävän nukkumaan yön yli. Voi kuvitella, että tämänkaltaiset tilanteet aiheuttavat lapsen näkökulmasta epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta.

Avainsanoja ovat tuttuus ja rutiinien säilyminen

Tuttuuden tunne on vuorohoidossa tärkeä turvallisuuden tuoja. Vuorovaikutussuhteessa oltaessa on omalla nimellä esiintyminen Laakson mielestä aina tärkeätä.

Eräässä tarkkailutilanteessa yöpuvussa oleva lapsi käveli aikuisen luo.

-Hei aikuinen_… Aikuinen kysyi: -_Voi kamala, etkö sä tiedä mun nimeä? Mähän olen...

Vuorohoidossa olo ja etenkin hyvin pitkät hoitojaksot ja yöhoito ovat todennäköisesti raskaimpia pienille, alle 3-vuotiaille lapsille.

Laakson mukaan lapsen perusturvallisuutta mietittäessä rutiinit ovat tärkeitä, koska lapsen mielen organisoituminen lähtee rutiineista, pienet lapset kiinnittyvät tiettyihin ympäristöihin ja ihmisiin ja näiden rutiinien säilymistä suhteellisen samankaltaisina on vuorohoidossa todennäköisesti vaikea toteuttaa.

- Paljon yöhoidossa olevien aivan pienten lasten mielen eheydestä olisin hiukan huolissani. Ennen kuin lapsella on kyky näiden kolmen palikan ymmärtämiseen: mitä tapahtuu, mitä siitä seuraa ja minkä vuoksi näin tapahtuu, on riskitekijöihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Laakso toteaa.