Ärsyttivätkö puoluejohtajat? – Mitä Yle Uutisten puoluejohtajien mielikuvakyselystä voitiin päätellä?

Yle Uutiset teki perjantaina kokeilun. Kysyimme nettisivuillamme, millainen mielikuva vastaajilla on suomalaisista puoluejohtajista. Annoimme kyselyn vastaukset poliitikkojen maineenhallintaan erikoistuneelle viestinnän professori Pekka Aulalle ja kysyimme häneltä, millainen uutisarvo tällaisella kyselyllä on. Ei juuri minkäänlaista, Aula arvioi.

Kotimaa
Puoluejohtajat
Stina Tuominen / Yle

Helsingin yliopiston viestinnän professori Pekka Aula on perehtynyt poliitikkojen maineenhallintaan. Yle Uutisten netissä perjantaina toteuttama kysely puoluejohtajien mielikuvista on Aulan mielestä erinomainen esimerkki opiksi ja ojennukseksi kaikille.

Yle Uutiset kysyi, kuinka ärsyttäviä, tylsiä ja epäluotettavia tai vastaavasti miellyttäviä, kiinnostavia ja luotettavia puoluejohtajat ovat.

- Tällaiset netissä toteuttavat kyselyt ovat näppärää ja suosittua mediasisältöä. Mutta ovatko ne journalistista sisältöä? Eivät, Aula sanoo.

Aula haluaa, että nettiklikkauskyselyihin koko ajan enemmän hurahtaneet suomalaiset oppisivat tutkimuksenlukutaitoa. Se on läheistä sukua medialukutaidolle.

- Suurin ongelma näissä nettikyselyissä on, että väitetään jotakin sellaista päteväksi, mikä ei sitä ole. Pätevä tieto on hyvin arvokasta valuuttaa ja vallankäytön väline. Jos vaikkapa Yle olisi nyt puoluejohtajakyselyn vastauksista väittänyt ”tutkimuksen mukaan”, niin juuri se olisi sellainen esimerkki.

Sattumanvaraista ja jotain sinne päin

Yle Uutiset ei perinteisesti tee netissä mielipidekyselyitä poliitikkojen imagosta. Perjantainen kokeilu, jossa vastaajia pyydettiin klikkaamaan mielipiteensä puoluejohtajien ärsyttävyydestä, kiinnostavuudesta ja luotettavuudesta, on maailmalla kuitenkin yleinen kyselyformaatti. Aula kutsuu tällaista vaikutelmapolitiikaksi, joka on ”Amerikan meininkiä”.

Yle Uutiset kysyi Pekka Aulalta myös, mitä nyt saaduilla noin 4 000 vastauksella voi tehdä. Ei paljon mitään, professori arvioi.

- Esimerkiksi käsitys luotettavuudesta on keskeinen poliitikon ominaisuus. Tällaiset kyselyt eivät kuitenkaan vastaa siihen, kuinka luotettava poliitikko on. Poliitikolla on oltava näyttöä luotettavuudesta. Puheen lisäksi pitää löytyä myös näyttöä.

Tällaiset netissä toteuttavat kyselyt ovat näppärää ja suosittua mediasisältöä. Mutta ovatko ne journalistista sisältöä? Eivät.

Pekka Aula

Aula herättelee myös miettimään, pitääkö vaikkapa pääministerin olla miellyttävä ollakseen hyvä pääministeri. Samoin on kiinnostavuuden kanssa.

- Pitääkö poliitikon olla kiinnostava? Maailmalta löytyy todella tärkeissä asioissa päteviä johtajia, joista voi sanoa, että ovat ihan käsittämättömän tylsiä.

Entäpä sitten ne kyselyn vastaukset…

Yle Uutisten kyselyssä lähes jokainen puoluejohtaja ärsytti. Suurinta osaa vastaajista ärsyttivät lisäksi lähes kaikki puoluejohtajat. Aula ei ylläty.

- Tällaisissa ärsyttävä–miellyttävä-tyylisissä vastaparihommissa on tyypillistä, että ihmiset reagoivat näin. On kiinnostavaa, että lähes kaikkien nettivastaajien arviot puoluejohtajista ovat negatiivisia. Toisaalta poliitikkojen positioon kuuluukin, että täytyy olla kova nahka, sillä turpaan tulee.

Entä kiinnostavuus? Suurin osa vastauksista osuu keskitielle, jossa puoluejohtajat eivät ole sen enempää kiinnostavia kuin tylsiäkään. Luotettavuuden puolella taas kaikki puoluejohtajat koetaan kyselyssä enemmän tai vähemmän epäluotettavina. Tämäkään ei tule Aulalle uutisena.

- Moni vastaajistakin suhtautuu tähän viihteenä. Lisäksi tällaisissa kyselyissä on monessa tapauksessa täysin sattumanvaraista, ketkä siellä linjoilla ovat. Pahimmassa tapauksessa vastaukset ovat manipuloituja, Aula muistuttaa.

Professori Pekka Aula on nostanut tutkimuksenlukutaidon tärkeäksi teemaksi viestinnän opiskelijoiden luennoilla. Yle Uutisten toteuttama puoluejohtajien imagokysely käy tyyppiesimerkistä kyselystä, joka saatettaisiin ymmärtää tutkimukseksi ilman, että se todellisuudessa vastasi juuri mihinkään.