Neuvostoliiton varjossa suomalaiset väsäsivät asetehtaassaan huulipunapuikkoja ja bensasytkäreitä

Kymmenettuhannet messinkiset huulipunapuikot ja bensiinikäyttöiset tupakansytyttimet pitivät suomalaisen asetehtaan väen kiinni leivässä ja koneet käynnissä Sako Oy:ssä jatkosodan jälkeen. Sotilasaseiden ja patruunoiden valmistamisen sijaan koneet suoltivat Punaisen Ristin nimissä myös puukenkien pohjia ja kirjepunnuksia.

Kotimaa
Sako Oy:n tuotekehitysjohtaja Kari Kuparisella on käsissään patruunakoneilla tehdyt huulipunapuikko ja tupakansytytin
Huulipunakotelot (vas.) ja tupakansytyttimet syntyivät samoilla koneilla kuin patruunat sodan aikana. Historiallista tilapäistuotantoa esittelee tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen.Yle / Miki Wallenius

Riihimäellä Sakon tehtailla tehtiin ennen talvisotaa aseseppätyötä, kuten sotilaskiväärien huoltoa ja korjausta. Kun talvisota vuoden 1939 lopulla alkoi ja perään käytiin jatkosotaa, tehtiin Sakolla rintamalla käytetyn, Tikkakoskella valmistetun kuuluisan Suomi-konepistoolin patruunat.

– Sakon patruunatehtaalla tehtiin esimerkiksi 9 mm:n konepistoolipatruunoita yhteensä 275 miljoonaa kappaletta, kertoo Sakon nykyinen tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen.

Sotien jälkeen tehtaalla oli pakko siirtyä siviilituotantoon. Piti keksiä tilapäistuotteita, jotta tehtaan koneille ja työntekijöille riitti töitä.

Asetehdas kuului Suomen Punaiselle Ristille

Sako eli alunperin Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy perustettiin vuonna 1921. Jatkosodan jälkeen Sako siirrettiin näppärästi Suomen Punaisen Ristin omistukseen. Takana oli osaltaan ajatus suojata tehtaan omistus, ettei Neuvostoliitolle tullut mieleen vaatia tehdasta itselleen. SPR:n puheenjohtajana toimi marsalkka Mannerheim.

– Huulipunapuikon messinkiset kuoret oli yksi tuote, jota tehtiin patruunatehtaan hylsykoneilla. Miesväelle tehtiin bensalla käyvien tupakansytyttimien kuoria.

Kuparisen mukaan Sakon konepajan työstökoneilla syntyi myös ovien saranoita ja puusepän harppeja. Niihin tehtiin kauniit kotelot tukkitehtaan puuntyöstökoneilla. Sotilaskiväärien tukkien sijaan samat koneet tekivät myös kenkiin puisia pohjia.

– Kirjevaakojen punnukset olivat sellainen tuote, jota valmistettiin sekä koneistamossa että tukkitehtaalla. Metallisille punnuksille tehtiin puinen kotelo, jossa jokaiselle punnukselle oli oma kolonsa, kertoo Kuparinen.

Oma patruunamalli kehitettiin lintuluodikkoon

Tuotantokirjoista käy ilmi, että esimerkiksi vuonna 1950 tupakansytyttimien kuoria valmistettiin yli 20 000 kappaletta.

– Huulipunapuikkoja niinikään kymmeniätuhansia, mutta tarkkoja määriä ei ole enää ole tiedossa.

Myös aseet palasivat Sakon tuoterepertuaariin nopeasti. Vuonna 1946 markkinoille tuli ensimmäinen lintuluodikko ja ensimmäinen oma patruuna. Siihen oli kehitetty ihan oma kaliiberi, 7x33.

Punaisen Ristin jälkeen Sakon omistajaksi tuli Nokia Oy, kun Suomessa voitiin olla varmoja, ettei tehdas enää joudu Neuvostoliiton omistukseen. 1980-luvun lopulla Nokia ja Valmet päättivät laittaa asetehtaansa yhteen ja näin syntyi Sako-Valmet.

Sotilasaseet siirtyivät pois Sakolta ja nykyään tehdas on keskittynyt metsästys- ja urheiluaseiden valmistukseen. Vuoden 2000 alusta Sakon omistajaksi tuli italialainen perheyhtiö Beretta Holding.