Sähköjohdot maan alle – siirtohinnat taivaisiin?

Uusi sähkömarkkinalaki jouduttaa sähkökaapelien vetämistä maan alle, mikä tuo runsaasti lisätyötä sähköyhtiöille. Esimerkiksi Köyliön-Säkylän Sähkö joutunee nostamaan siirtohintoja 25–30 prosenttia.

Kotimaa
Sähkökaapelia vedetään maan alle Köyliössä.
Antti Laakso / Yle

Syyskuun alussa voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki vaatii sähköyhtiöitä takaamaan häiriöttömän sähkön kulun kaikissa olosuhteissa. Sähkökatkot saavat jäädä asemakaava-alueilla korkeintaan kuuden tunnin ja muilla alueilla 36 tunnin pituisiksi.

Kuuden tunnin maksimikatkoaika vaatii sähköyhtiöitä käytännössä vetämään sähkölinjat maan alle. Sähköverkkojen on oltava "säävarmoja" viimeistään vuonna 2028, mutta välitavoitteena on, että puolet sähköverkon käyttäjistä on varman jakelun piirissä vuonna 2019 ja kolme neljäsosaa vuonna 2023. Uudistukseen liittyy myös sähkökatkoista maksettavien korvausten korottaminen.

Laki pakottaa sähköyhtiöt merkittäviin investointeihin. Erityisesti maaseutumaisissa kunnissa toimivat sähköyhtiöt joutuvat tekemään runsaasti investointeja, koska niillä on laajat toiminta-alueet ja kaupunkimaisiin alueisiin nähden huomattavasti vähemmän asiakkaita.

Jopa kolmasosan korotus siirtohintaan

– Arvioimme, että joudumme nostamaan lähivuosina siirtohintaa 20–30 prosenttia. Asiakas on se, joka maksaa kohonneet kustannukset. Joudumme nostamaan investointiastetta 200 000 – 300 000 euroa nykyisestä 900 000 eurosta, Köyliön-Säkylän Sähkön toimitusjohtaja Olli-Pekka Marttila sanoo.

Taustalla ovat varmasti kokemukset Tapani-myrskystä. Päätöksiä tehtiin ehkä hieman harkitsemattomasti ja julkisuushakuisesti.

Köyliön-Säkylän Sähkön toimitusjohtaja Olli-Pekka Marttila

Köyliön-Säkylän sähkön alueella Satakunnan sydänmailla on tällä hetkellä maan alla kaapelia 60–70 kilometriä, ja kaapelia joudutaan uuden lain takia vetämään lisää saman verran. Toimitusjohtaja Marttilan mielestä uusi sähkömarkkinalaki tehtiin ehkä liiankin nopeassa aikataulussa.

– Taustalla ovat varmasti kokemukset Tapani-myrskystä. Päätöksiä tehtiin ehkä hieman harkitsemattomasti ja julkisuushakuisesti. Jos menisin kysymään asiakkailtamme, uskon, että valtaosa heistä ei pidä kaapelointia niin merkittävänä kuin valtiovalta on pitänyt. Normaalina vuonna meillä on hyvin vähän sähkökatkoja, koska olemme maantieteellisesti hyvällä alueella, verkoistamme vain 20 prosenttia on ihan puhtaasti metsämaastossa, jossa myrskyt aiheuttavat eniten ongelmia, Marttila arvioi.

Köyliön-Säkylän Sähkön osakkeista enemmistön omistavat paikalliset sähköasiakkaat, eli yhtiö ei ole kunnallinen kuten iso osa Suomen sähköyhtiöistä. Marttilan uskoo, että yhtiö pärjää lakiuudistusten jälkeenkin omillaan.