1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viro

20 vuotta perehtymistä Viron historiaan ja kulttuuriin

Meri-Lapin Suomi-Viro -seura juhlii 20-vuotista taivaaltaan lauantaina. Kipinän vuonna 1993 perustettu seura sai Kemin ammattioppilaitoksessa opiskelleista virolaisista nuorista.

Kuva: Touko Yrttimaa / Yle

Vuonna 1993 tilanne Suomenlahden eteläpuolella oli hyvin toinen kuin tänä päivänä. Neuvostoliiton hajoaminen oli johtanut Baltian maiden itsenäistymiseen muutama vuosi aikaisemmin ja maissa elettiin vielä herkkiä aikoja. Suomalaiset eivät tienneet Virosta ja virolaisista läheskään niin paljon, kuin tänä päivänä.

Kemin kauppaoppilaitoksessa opiskelleet muutamat virolaiset nuoret herättivät kiinnostuksen tietää enemmän juuri itsenäistyneestä maasta. Näin sai alkunsa Meri-Lapin Suomi-Viro –seura.

- Kaikki lähti siitä, että Kaija Isotalolla, joka oli ammattioppilaitoksella kemian osaston johtajana, oli oppilaina virolaisia nuoria ja siinä yhteydessä heräsi ajatus, että olisi hyvä päästä paremmin perille Viron tilanteesta ja yrittää jollakin tavalla perehtyä siihen, kertoo seuran puheenjohtaja Maire Pelttari.

Nuoret loistavat poissaolollaan

20 vuodessa seura on vakiinnuttanut toimintansa. Tällä hetkellä seuralla on noin 50 jäsentä, joita yhdistää halu vaalia ja oppia Viron kieltä, kulttuuria ja historiaa.

- Jäsenillä on paljon henkilökohtaisia tuttuja Virosta. Niiden kanssa ollaan paljon yhteydessä. Sitten lisäksi meillä on näitä vierailijoita, jotka tuovat tietoa sieltä ja perehdyttävät siihen Viron tilanteeseen. Nythän kaikki tieto on avoimena, mutta silloin kun sitä tietoa ei vielä ollut saatavilla, niin tällä tavalla sitä saatiin, toteaa Pelttari.

Juuri tiedon avonaisuus on Pelttarin mukaan yksi syy siihen, miksi nuoret eivät ehkä ole tänä päivänä niin kiinnostuneet Virosta.

- No nythän Viro on niin helposti saavutettavissa, että siihen ei mitään erillistä instanssia enää tarvita. Viro ei ole enää samalla lailla uusia asia kuin mitä se oli silloin itsenäistymisen jälkeen, miettii Pelttari syitä nuorison vähäiseen kiinnostukseen.

Ystävyysseurat suvaitsevaisuuden asialla

Meri-Lapin alueella toimii useita ystävyysseuroja. Suomi-Viro –seuran puheenjohtaja Maire Pelttari pitääkin ystävyysseurojen merkitystä tärkeänä myös suvaitsevaisuuden kannalta ajateltuna.

- Nyt tänä aikana kun puhutaan suvaitsevaisuudesta ja globaalisuudesta, niin kaikki nämä ystäväseurat mitä täälläkin on, ovat todella tärkeitä, koska ne tuovat kansainvälistymistä ja sen merkitystä näkyville, kiteyttää Pelttari.

Meri-Lapin Suomi-Viro –seuran 20-vuotisjuhla lauantaina 16.11 Saarenottan seurakuntakeskuksessa.

Aleksi Pohjola / Yle Perämeri