"Hampaiden puuttuminen ei paljon arkea haittaa"

Vuoden suuhygienistiksi valittu tekee päivätyönsä lisäksi vapaaehtoistöitä Sri Lankassa. Hampaisiin suhtaudutaan siellä eri tavalla kuin kotimaan kamaralla.

Mirja Kontio työn touhussa Sri Lankassa. Kuva: Banagala Gunarathana Thero

Vuoden suuhygienistiksi valittu Mirja Kontio päätyi vapaaehtoistöihin Sri Lankaan, koska hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kaikki sai alkunsa, kun Kontio tutustui perheeseen, joka oli adoptoinut lapsensa Sri Lankasta. Perheen äiti oli Sri Lankassa suomalaisten hallinnoimassa lastenkodissa toiminnanjohtajana. Hän näytti Kontiolle valokuvia siellä asuvista lapsista. Kontio pohti ääneen, että kukahan lasten hampaita hoitaa.

– Perheen äiti totesi minulle, että lähdetään katsomaan. Sillä tiellä olen edelleen, Kontio nauraa.

Hän on käynyt Sri Lankassa nyt 11 kertaa.

Tahnoja ja harjoja tenaville

Vuoden suuhygienisti tekee yleensä vapaaehtoistyötä paikan päällä noin kuukauden. Hän vie viidakkokoulujen lapsille hammasharjoja ja -tahnoja sekä tarkastaa lasten hampaiden kunnon. Vaikka Sri Lankassa on hammaslääkäreitä ja hoitajia, on hampaiden elinkaari siellä suomalaisten näkökulmasta lyhyt.

– Kulttuuri on siellä aika erilainen kuin Suomessa. Siellä hampaan puuttumiset eivät paljon arkea häiritse.

Kontio on saanut matkoillaan ystäväperheitä, jotka odottavat jo ystäväänsä takaisin. Muutenkin suomalainen nainen on paikallisille eksoottinen näky.

– Suuhygienistin tulo on heille kokemus. Kaikki ovat paikalla, ja kyllä minua katsotaan pitkään. Lapset tulevat hyvin lähelle ja koskettelevat. He kokevat, että jotain tärkeää nyt tapahtuu, kun ulkomaalainen henkilö on tullut paikan päälle.

Mirja Kontio on varannut Sri Lankaan jo uuden matkan, ja heti helmikuussa Kontio suuntaa hoitoa tarvitsevien hampaiden luo.