Ehdotus uudesta isyyslaista valmis – äiti ei saisi enää vastustaa isyyden selvittämistä

Uudessa laissa isyyden tunnustaminen olisi nykyistä sujuvampaa. Samalla luovuttaisiin äidin oikeudesta vastustaa isyyden selvittämistä. Isyyslain uudistusta pohtinut työryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Anna-Maja Henkrikssonille tänään tiistaina.

Kotimaa
Vauvan käsi aikuisen kädessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että nykyinen isyyslaki kumotaan ja korvataan uudella isyyslailla.

Työryhmän ehdotuksessa äidin avioliittoon perustuva niin sanottu isyysolettama säilyisi lähes ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todettaisiin siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.

Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, työryhmä ehdottaa, että isyys olisi mahdollista tunnustaa selvissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää. Tämä tapahtuisi neuvolassa. Ennalta tunnustettu isyys olisi kuitenkin mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä.

Epäselvissä tilanteissa isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tapahtuisi nykyiseen tapaan eli vasta lapsen syntymän jälkeen.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapselle voidaan antaa isän sukunimi ja isä voi toimia lapsen huoltajana joko yhdessä lapsen äidin kanssa tai yksin. Lapselle tulee myös perintöoikeus isäänsä, ja isästä tulee elatusvelvollinen.

Isänä itseään pitävälle laajempi kanneoikeus

Työryhmä esittää myös, että äiti ei enää saisi vastustaa isyyden selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tuntea molemmat vanhempansa.

Ehdotuksen mukaan isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennettaisiin. Mies voisi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään.

Isänä itseään pitävälle miehelle ehdotetaan myös rajatuissa tilanteissa kanneoikeutta aviomiehen isyyden kumoamiseksi.

Työryhmä ehdottaa lisäksi, että isyyden vahvistamista koskeva kanneoikeus palautettaisiin niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa. Kun nykyinen laki tuli voimaan vuonna 1976, annettiin tätä ennen syntyneille viisi vuotta aikaa hakea vahvistus isästään.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut Suomen isyyslain rikkoneen ihmisoikeuksia, kun kaikilla ei ole ollut oikeutta saada vahvistusta isyydestä.

Tapauksiin, joissa isyys vahvistetaan takautuvasti kanteella, liittyisi perintöoikeuden rajoituksia.

Äitiyttä koskevat kysymykset pohdinnassa

Työryhmän tehtävänä oli myös pohtia äitiyden määräytymistä koskevia oikeudellisia kysymyksiä.

Seksuaalisten vähemmistöjen kannalta on pidetty ongelmallisina tilanteita, joissa naispari hakeutuu yhdessä hedelmöityshoitoihin, mutta lapsen äidin kumppanin vanhemmuutta ei voida vahvistaa hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella.

Työryhmä katsoo mahdolliseksi kehittää lainsäädäntöä niin, että jos naispari on hankkinut lapsen yhteisymmärryksessä hedelmöityshoidoilla eikä siittiöiden luovuttajaa voida vahvistaa lapsen isäksi, lapsen äidin kumppani voitaisiin vahvistaa lapsen toiseksi vanhemmaksi.

Työryhmän äitiyttä koskeva mietintö lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle.

Nykyistä isyyslakia pidetään vanhentuneena. Lainsäädännön uudistamisen taustalla ovat muun muassa perherakenteissa tapahtuneet muutokset. Vuonna 2012 avioliiton ulkopuolella syntyi yli 40 prosenttia lapsista. Näistä kolme neljästä syntyi avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on yleensä halukas tunnustamaan lapsen.

Tarve uudistaa isyyslaki on myös kirjattu hallitusohjelmaan.

Hallituksen esitys isyyslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014.