Energiaomavaraisuus alkaa auringosta ja tuulesta

Siinä missä toisille energian käyttö konkretisoituu vasta sähkölaskussa, toiset pohtivat mitä voisivat tehdä ollakseen pienelläkin mittakaavalla energiaomavaraisia. Suunnitelmista tekoihin pyrkii muun muassa kuhmolainen radioamatööri Teemu Salminen, joka kerää varavirtaa harrastustaan varten auringosta.

tekniikka
Oulujärvi tammikuussa
Yle / Timo Nykyri

Aurinkoenergia ja sen talteenotto ei ole mikään uusi ajatus, joskin koko ajan kasvava trendi. Kuhmolainen Teemu Salminen kerää energiaa talteen aurinkopaneelilla ladatakseen akkua, joka lopulta ruokkii niin valoa, tietokonetta kuin radioamatöörilaitteita. Syyksi Salminen ilmoittaa leikkisästi kylmän sodan kauhuskenaariot.

- Kun kaikki yhtä äkkiä katkeaa ja mikään ei toimi. Silloin voin olla yhteydessä toisiin, vaikka töpselistä ei tulekaan sähköä.

Kun kaikki yhtä äkkiä katkeaa ja mikään ei toimi. Silloin voin olla yhteydessä toisiin, vaikka töpselistä ei tulekaan sähköä.

Teemu Salminen

Salminen myöntää kuitenkin lähteneensä pohtimaan ja toteuttaa energiaomavaraisuutta harrastuksensa pohjalta. Radioamatöörinä toimiva Salminen kertoo käyttävänsä laitteitaan akun varassa ja akkuja on jotenkin ladattava.

- Joko tavallisella akkulaturilla, aurinkosähköllä, generaattorilla tai tuulivoimalla. Tällä tavoin voin kulkea radioni kanssa minne haluan, myös paikkoihin joihin ei virtaa tule.

Salminen huomauttaa edeltävinä syksyinä ja talvina Suomeakin riepotelleista isoista myrskyistä, jotka ovat katkoneet sähköjä laajoiltakin alueilta.

- Tällaisten vahinkojen korjaaminen kestää päiviä ja jopa viikkoja. Nykypäivän ihminen on niin kiinni tämänpäivän elektroniikassa, jota ilman meidän on kauhean vaikeaa olla. Sitten kun valtakunnan verkko notkahtaa tunniksi taikka päiväksi, niin me ollaan aika äkkiä pulassa.

Salminen kokeekin omavaraisen energiatuotannon olevan parhaillaan tukemassa valtakunnan verkosta saatavaa virtaa.

- Parhaimmassa tapauksessa me voimme vaikka myydä itse tuottamaamme sähköä. Mutta silloin kun valtakunta ei pysty tarjoamaan meille sähköpalvelua, josta jokapäiväisessä elämässä olemme riippuvaisia, niin silloin omavaraisuus olisi hyvä asia.

Pienillä teoilla eteenpäin

Salmisella on selvät sävelet energiaomavaraisuuden suhteen.

- Pienessä mittakaavassa lähdetään siitä, että asun tällä hetkellä kerrostaloasunnossa. Harrastus-, retki- ja leiritoimintaa varten minulla on käytössä akkusähköä, jota lataan parveelle asettamallani aurinkopaneelilla. Kauniina päivinä kesäaikaan puoli päivää riittää akkujen latautumiseen, vähemmän kauniina päivinä kestää pari päivää. Akkujen avulla voin pyörittää toimintaa käyttöasteesta riippuen useammasta päivästä viikkoon.

Putkiaurinkokeräin on tavallista paneelia tehokkaampi, sillä se nappaa auringonsäteet joka suunnasta.
Kuvassa putkiaurinkokeräin, joka kerää auringonsäteet tavallista paneelia tehokkaammin.Pia Tuukkanen / Yle

Kotiolosuhteissa Salminen toteaa akkusähkön kelpaavan myös erimerkiksi valaistukselle.

- Tämän päivän ihminen on tottunut siihen, että valoa on aina. Nykyajan teknologia on mahdollistanut siirtymisen hehkulampuista valotehokkaisiin led-lamppuihin, jotka saa toimimaan akkusähköllä.

Nopeasti uusiutuvaa energiaa voidaan kerätä talteen niin auringosta, tuulesta kuin maastakin. Salminen epäilee suomalaisten hitaan energiaomavaraisuuteen heräämisen syyksi kustannukset.

- Malliryhmänä toimivat karavaanarit, joista moni tilaa muun muassa aurinkopaneeleja Euroopasta, koska ne ovat siellä halvempia kuin meillä. Suomessa markkinat ovat niin pienet, että hinnat nousevat väkisinkin ylös. Kiinnostus häviää herkästi törmätessä suurin hintoihin, mutta kun alku kipinä on saatu aletaan myös herkemmin sijoittamaan.

Sadan watin radiolähetintä, led-valoa sekä kannettavaa tietokonetta varten olevan sadan ampeeritunnin akkua (siirryt toiseen palveluun) Salminen tulee lataamaan noin neliön kokoisella aurinkopaneelilla.

- Tekniikka on kulkenut aurinkopaneelien kohdalla valtavasti eteenpäin. Kymmenen vuotta sitten aurinkopaneeli oli ylellisyystuote, johon piti sijoittaa valtavasti rahaa, että saatiin edes vähän energiaa talteen. Tällä hetkellä pienelläkin paneelilla saadaan isoja sähkömääriä talteen. Tehokkuus myös tietysti kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän paneeleja otetaan käyttöön.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Isommassa mittakaavassa aurinkoenergia hyötykäyttöön voitaisiin Salmisen mukaan ottaa mallia muun muassa Saksasta.

- Saksassa päätettiin luopua ydinvoimasta ja tällä hetkellä siellä rakennetaan isosti aurinkopaneeleja erilaisiin paikkoihin kuten pelloille, rakennusten seinille ja kattoihin. Niistä kerätään lopulta suuria määriä energiaa (siirryt toiseen palveluun). Valtio on lähtenyt tukemaan toimintaa, ja aurinkoenergiaa keräävät voivat myydä ylimääräisen energian eteenpäin, jolloin alkukustannukset palaavat pian takaisin.

Salmisen mukaan Suomessa omavaraisuuteen pyrkivän omakotitalon kattopinta-alalle asetetut aurinkopaneelit keräisivät sähköä hyvin huhtikuun alkupuolelta syys- tai jopa lokakuulle asti.

Kun energiaa käytetään vähemmän ja pidetään energiatarve kurissa, niin ei tarvita suuria energiavirtoja ja massoja, johon meillä on totuttu.

Teemu Salminen

- Energia marraskuun alulta maaliskuun lopulle täytyy tuottaa jollain toisella tapaa tai ottaa valtakunnan verkosta. Rinnakkain voidaan kuitenkin käyttää vaikka tuulienergiaa, johon on mahdollisuuksia pienestä tuotannosta suureen tuotantoon.

Salminen esittää pienten kyläyhteisöjen energiatarpeiden täyttämiseen nimenomaan omaa tuulivoimalla.

- Silloin tasattaisiin hiukan muualta tulevan energia tarvetta.

Energiaomavaraisuuden ohella Salminen puhuu myös energian järkevästä käyttämisestä. Hänen mukaansa ihmiset ovat tottuneet siihen, että esimerkiksi valoja pidetään päällä joka puolella ja pitkään.

- Energiaomavaraisuutta miettiessä ajatus käännetään toisinpäin ja pohditaan kannattaako kaikkia valoja polttaa, vai riittääkö vain se valo, jota juuri silloin tarvitsemme. Kun energiaa käytetään vähemmän ja pidetään energiatarve kurissa, niin ei tarvita suuria energiavirtoja ja massoja, johon meillä on totuttu. Onneksi kehityksessä on menty sillä tavalla eteenpäin, että sähkökäyttöiset laitteet eivät vie enää niin paljon virtaa, vaan yhdestä pienestä pistokkeesta voidaan jakaa virtaa useammalle laitteelle yhtä aikaa.