Koe uusi yle.fi

Finlandia-ehdokas Juha-Pekka Koskinen nostaa Rasputinin ylös historian pimeydestä

Rasputinin salaisuus oli se, ettei hänellä ollut salaisuutta, sanoo kirjailija Juha-Pekka Koskinen, jonka kirja Ystäväni Rasputin on ehdolla tämän vuoden Finlandia-palkinnon saajaksi. Tieto ehdokkuudesta yllätti Koskisen täysin.

kulttuuri
Juha-Pekka Koskinen Hämeenlinnan rautatieasemalla
Nina Keski-Korpela / Yle

Filosofian maisteri Juha-Pekka Koskinen on syntynyt Kemijärvellä ja hän asuu perheineen Hämeenlinnassa. Hän on julkaissut muun muassa novellikokoelmia, jännitysromaaneja ja historiallisia romaaneja sekä lastenkirjan. Tieto Finlandia-ehdokkuudesta yllätti miehen täysin.

– Lievästi sanottuna yllätyin, kun kuulin ehdokkuudesta, en meinannut uskoa sitä. Olen putsannut pois mielestä kaikki tällaiset asiat, mihin ei itse voi vaikuttaa. Voin tehdä kirjan niin hyvin kuin pystyn ja sen jälkeen sen arvottaminen on muiden käsissä. En oikeastaan enää sen jälkeen mieti sitä, eli siinä mielessä tämä oli kova yllätys enkä ollut edes yhtään ajatellut tätä, että milloin tällainen tilaisuus on. Olin tekemässä uutta kirjaa, kun sain kuulla tästä ja se yllätti minut täydellisesti, Koskinen kertoo.

– Tämä on askel eteenpäin selvästi taas. On mukavaa, että kirja löytää lukijat ja tällä tavallahan se tapahtuu tietysti, kun kirja on ehdokkaana, niin ihmiset löytävät sen paremmin. Olen itse tyytyväinen tähän kirjaan ja uskon, että se on aika monelle lukijallekin kyllä ihan mieluisa yllätys.

Rasputin heikkouksineen ja vahvuuksineen

Koskisen Finlandia-palkintoehdokkaana oleva romaani kertoo Rasputinin ja Romanovien tsaariperheen traagisista vaiheista. Syyskuussa julkaistussa videoblogissaan (siirryt toiseen palveluun) hän kertoo kirjastaan, että sen perusajatus oli yksinkertaisesti nostaa Rasputinin henkilö ylös historian pimeydestä ja kasvattaa hänestä oikea ihminen omine ajatuksineen, heikkouksineen ja vahvuuksineen.

– Kirjassa seurataan vuosia 1911–1916, jolloin Rasputin murhattiin, eli ajanjakso on lyhyt, mutta sitäkin kiivaampi.

Rasputinin (siirryt toiseen palveluun)elämän viimeiset vuodet olivat kiivasta aikaa, hänellä oli hoviparantajan asema ja hän oli valtansa huipulla, kertoo Koskinen.

Rasputin ei ole marginaaliin jäävä historian sivuviite tai paholainen, vaan ihminen, joka elää ja hengittää.

Juha-Pekka Koskinen

– Rasputinin elämää seurataan orvon, 10-vuotiaan Vasili-pojan silmin, jonka Rasputin adoptoi Jerusalemin matkallaan. Vasili kasvaa tarinassa mieheksi. Hän luottaa sokeasti ottoisäänsä Grigoriin, mutta oppii huomaamaan, ettei mikään ole niin yksiselitteistä kuin aluksi näyttää.

Rasputinin salaisuus oli se, ettei hänellä ollut salaisuutta, vaan hän oli ihminen: syvästi uskonnollinen, mutta perusluonteeltaan häilyväinen, kertoo Koskinen.

– Rasputin ei ole marginaaliin jäävä historian sivuviite tai paholainen, vaan ihminen, joka elää ja hengittää.

Koskinen kisaa kovassa seurassa

Juha-Pekka Koskisen lisäksi Finlandia-palkintoa tavoittelee viisi muuta kirjaa: Leena Krohnin Hotel Sapiens, Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme, Hannu Raittilan Terminaali, Asko Sahlbergin Herodes ja Kjell Westön Kangastus 38.

Kirjailijoista kolme on jo aiemmin voittanut Finlandia-palkinnon. Krohn palkittiin vuonna 1992 teoksesta Matemaattisia olioita tai jaettuja unia, Raittila vuonna 2001 romaanista Canal Grande ja Westö vuonna 2006 romaanista Missä kuljimme kerran.

Palkintoehdokkaat valinneeseen lautakuntaan kuuluivat toimittaja Raisa Rauhamaa, suomentaja Juhani Lindholm ja toimittaja Nina Paavolainen.

Finlandia-voittajan valitsee Helsingin kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola. 3. joulukuuta jaettavan palkinnon arvo on 30 000 euroa.