Pikakoulutetut hoiva-avustajat - halpatyövoimaa vai lottovoitto?

Hoiva-avustajien pikakoulutus jakaa mielipiteitä. Hallitus ja kuntapäättäjät näkevät kevyemmät tutkinnot yhtenä keinona kestävyysvajeen hoidossa. Ammattijärjestöt suhtautuvat pikakoulutuksiin kriittisesti. Koulutetut itse pitävät koulutusta ja uutta työpaikkaa jopa "lottovoittona".

Ajankohtainen kakkonen
Hoiva-avustaja Angela Horrox laittaa kuulolaitteen paikalleen espoolaisen Elä ja asu -seniorikeskuksen asukkaalle.
Hoiva-avustaja Angela Horrox laittaa kuulolaitteen paikalleen espoolaisen Elä ja asu -seniorikeskuksen asukkaalle.Yle

Hoiva-avustajat ovat uusi ammattiryhmä terveyden- ja vanhustenhoidossa. Heitä on koulutettu vuodesta 2011 alkaen työvoimapoliittisin perustein.

Hoiva-avustajan koulutus kestää kahdeksan kuukautta. Opinnot ovat eräänlainen pikaversio kolmivuotisesta lähihoitajan koulutuksesta.

Hoiva-avustaja ei kuitenkaan voi osallistua lääkehoitoon eikä olla yksin työvuorossa.

Puolet työllistynyt

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan noin puolet koulutetuista on työllistynyt. Työttömänä on kolmasosa, ja 10 prosenttia jatkaa opintoja. Työpaikat ovat löytyneet lähinnä vanhustenhoidon parista.

Erityisen aktiivisesti hoiva-avustajia ovat palkanneet yksityiset hoitokodit, mutta nyt myös kunnat alkavat kiinnostua. Pisimmällä on Espoo.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metson mukaan hoiva-avustajat paikkaavat lähivuosina pahenevaa työvoimapulaa vanhuspalveluissa ja ovat omalta osaltaan helpottamassa kestävyysvajetta.

- No ehkä säästöä suurempi asia on se, ettei me saadaan paremmin työvoimaa, kun me ei dissata jotain väestönosaa, jolla on kuitenkin hyvää osaamista tarjottavanaan näihin ikäihmisten palveluihin. Ja toisaalta siitä sitten pitemmässä varressa syntyy myös säästöä, voi olla Espoon kokoisessa kaupungissa satoja tuhansia vuodessa kun tää yleistyy, arvio perusturvajohtaja Metso

Hallituksen rakenneuudistusohjelmassa on linjattu, että valtion ja kuntien kelpoisuusvaatimuksia pitäisi väljentää ja kehittää uusia, lyhyempiä tutkintoja myös muilla aloilla, jotta kestävyysvaje saataisiin kuriin.

Super ja Tehy vastustavat

Terveydenhoitoalan amattijärjestöt Super ja Tehy vastaustavat hoiva-avustajien palkkausta.

Hoiva-avustajat koetaan matalapalkkatyöntekijöiksi, jotka uhkaavat lähihoitajien työllisyyttä, Järjestöt vetoavat myös potilasturvallisuuteen.

- Emme halua työpariksi sellaisia, jotka eivät kykene tekemään työtä kunnolla, sanoo Super Espoon pääluottamusmies Arja Ilomäki. - Kuka kantaa vastuun, se on suuri kysymys.

Espoossa hoiva-avustajan kuukausipalkka on noin 150 euroa pienempi kuin lähihoitajan. Valtakunnallisesti eroa on STM:n mukaan 200 - 300 euroa.

Koulutettu: "Lottovoitto"

Hoiva-avustajia on koulutettu etenkin rakennemuutoksista kärsivillä alueilla kuten Salossa. Moni työttömäksi joutunut kännykäntekijä on päätynyt hoiva-avustajaksi, samoin moni muu työpaikkansa menettänyt tai alan vaihtaja.

- Se on lottovoitto viisikymppiselle päästä siihen kouluun, saada se koulutus ja vielä työpaikka, sanoo Angela Horrox, joka työskentelee hoiva-avustajana espoolaisessa Elä ja asu -seniorikeskuksessa.

Horrox jäi työttömäksi kotisiivousfirmasta vuonna 2008. Nyt hän on tyytyväinen alan vaihtumiseen.

- Pesemistä, pukemista, sanottamista, kuvaa Horrox töitään. - Siinä jätetään hoitajalle aikaa tehdä sitä hoidollista.

Lisää hoiva-avustajista Ajankohtaisessa kakkosessa TV2:ssa tiistaina klo 21.00