1. yle.fi
  2. Uutiset

Väitös vahvistaa: Naiset käyttävät korkeakulttuuria, miehet kansoittavat urheilukatsomot

Tuloilla, koulutuksella ja siviilisäädylläkin on vaikutusta siihen, millaisissa kulttuuritapahtumissa ihmiset käyvät. Tuore tutkimus osoittaa eroja myös naisten ja miesten tavoissa kuluttaa kulttuuria.

urheilu
Seinäjoen kaupunginteatteri
Seinäjoen kaupunginteatteriHans-Mikael Holmgren / YLE

Yleisesti tunnettu stereotypia siitä, että naiset kuluttavat ns. korkeakulttuuria ja miehet urheilua, pitää paikkansa, osoittaa tuore taloustieteen alan väitöskirja. Osasyy jakoon löytyy ihmisten koulutustaustasta.

– Naiset ovat keskimäärin miehiä paremmin koulutettuja. Meillä on pitkään ollut kauan koulutuksellinen tasa-arvo, mutta jo lukioaikana käy niin, että nuoret naiset pärjäävät meitä miehiä paremmin. Koulutus vaikuttaa osittain, vaikka tulojen vaikutuskin on otettu huomioon, sanoo Vaasan yliopistossa keskiviikkona 13. marraskuuta aiheesta väittelevä kauppatieteen lisensiaatti Seppo Suominen.

– Hyvin koulutetut valikoituvat eri katsomoihin kuin peruskouluun koulutuksensa jättäneet. Kaikki on kulttuuria, mutta jos korkeakulttuuri-termiä käytetään, niin maisterit ovat siellä ja peruskoulutuksen saaneet urheilukatsomossa.

Ikä ja siviilisääty vaikuttavat

Seppo Suominen tarkastelee väitöstutkimuksessaan kulttuuri- ja urheilutapahtumien kysyntää selittäviä tekijöitä ja niiden välisiä suhteita. Hän analysoi korkeakulttuurin, kuten taidenäyttelyjen, teatterin ja oopperan sekä urheilutapahtumien ja elokuvien katsojaprofiileja.

Tutkimuksen mukaan koulutus vaikuttaa kulttuurin kuluttamiseen. Vaikuttavia tekijöitä ovat myös huollettavien lasten lukumäärä, asuinpaikka, siviilisääty ja joissakin tapauksissa myös puolison koulutus.

– Alle kouluikäisten lasten kanssa ei kuluteta juuri minkäänlaista kulttuuria. Ajankäyttö on tiukalla, ja vapaa-aikana ei ole mahdollista lähteä tälläisiin tapahtumiin, mitä olen tutkinut, Suominen sanoo.

– Kävi kuitenkin ilmi, että perheet, joissa on kouluikäisiä lapsia, käyvät tavallista useammin urheilukatsomoissa. Ja ehkä on näin, että nuorempana käydään leffassa ja urheilukatsomoissa, vanhemmalla iällä klassisissa konserteissa ja Shakespearea katsomassa.

Siviilisäädyn vaikutus kulttuurin kuluttamiseen yllätti tutkijaa.

– Aiemmin ei näissä tutkimuksissa ole katsottu henkilön siviilisäätyä, mutta siinäkin löytyi nyt eroja. Sinkut päätyvät ehkä useammin urheilukatsomoon ja elokuviin. Osittain siksi, että ovat nuorempia, mutta kuitenkin.

Suomisen mukaan kulttuuritapahtuman kysynnässä keskeistä on myös maantieteellinen etäisyys kulttuurilaitokseen.

Erihintaisia lippuja jalkapallo-otteluihin

Seppo Suomisen tutkimuksen mukaan tulojen kasvu aktivoi kuluttajia käymään kulttuuritapahtumissa aktiivisemmin. Jääkiekon osalta tulojousto on negatiivinen, muutoin positiinen.

Pohjalainen jalkapalloinnostus ja keskustelu jalkapallostadionin rakentamisesta saa tutkijalta kiitosta.

– On ilahduttavaa, että urheilustadionia tehdään, koska silloinhan yhteiskunnan varoja käytetään heikommin koulutettujen hyväksi, Suominen sanoo.

Kulttuuripalveluihin ohjautuu julkista tukea.

– Se on hinnoittelussa huomioitava. Urheilussa tuki on annettu katsomon rakentamiseen eikä tapahtumaa tueta sillä tavalla. Hinnoittelussa pitäisi ottaa huomioon, että katsomossa on vähän huonommin koulutettua väkeä kuin teatterissa, joten pääsylippujen hintojen pitäisi olla alhaisempia.

Urheilutapahtuman hintoja ei kuitenkaan kannata tutkijan mukaan sitoa syksyllä koko kaudeksi.

– Voisi käyttää dynaamista hinnoittelua. Jos joukkue menestyy hyvin, voisi lipun hintoja vähän nostaa. On taloudellista käyttäytymistä, että jos kysyntä kasvaa, laitetaan pari euroa hintaan lisää. Syksyllä ei kannata nuijia kuin pohjahinta ja sitten katsotaan, miten menestystä tulee. Viikonloppuisin jos laittaa pari euroa hintaa lisää lippuun arkeen verrattuna, kyllä katsomossa silti porukkaa riittää.

Lue seuraavaksi