Ilmastonmuutos: 1800-luvun tamperelainen paleli enemmän ja pilkki pitempään

2000-luvulla Näsijärvi on ollut jäässä keskimäärin 140 päivää vuodessa. Toisin oli 1870-luvulla, jolloin ilmaston tarkkailulle omistautuneet luotetut neiti-ihmiset kirjasivat jääpäiviä vuosittain keskimäärin 160.

sää
Tuulen tuomaa -kirja
Yle Tampere
Näsinneula Näsijärven jäältä kuvattuna
Pertti Ranta vieraili Tampereen Radion studiossa Anna Sirénin haastateltavana. Kuuntele juttu tästä!
Tuulen tuomaa -kirja
Yle Tampere

Ensimmäiset säähavainnot Tampereelta on tehty jo 1760-luvulla, mutta virallisia mittaustuloksia on kirjattu vasta 1870-luvulta lähtien. Nyt säätiedot 140 vuoden ajalta on kerätty kirjaksi. Tuulen tuomaa – Tampereen ja Pirkanmaan ilmasto 1873-2012 julkaistiin Tampere-seurassa keskiviikkona.

Meteorologi Kim Friskin ja luonnontieteilijä Pertti Rannan kirjan vanhin aineisto on aikoinaan tallennettu käsityönä - ja käsityönä se nytkin pelastettiin talteen tulevia sukupolvia varten.

- Osa kirjassa käytetyistä tiedoista kerättiin keltaisilta, haurastuneilta havaintolomakkeilta. Kim Frisk tallensi ne Ilmatieteenlaitoksen tietokantaan, mikä onkin yksi tämän projektin suurimpia ansioita, Pertti Ranta sanoo.

Luotettujen neitien työtä

Vanhat muistiinpanot löytyivät Tampereella sijainneiden säähavaintoasemien jäämistöistä. Ilmaston tarkkaileminen oli 1800-luvulla muutamien aktiivisten yksityishenkilöiden varassa.

Säätieteilijöiden joukossa oli jo varhaisessa vaiheessa myös naisia.

- 1800-1900-lukujen taitteessa säähavainnoitsijoiden pätevyysvaatimuksissa mainittiin muun muassa neiti, ja Tampereella toimikin kaksi sääneitiä, Thekla Molin ja Selma Solin. Vanha sanonta sanoo, että "naiset ovat uskollisia vähässä", joten ehkä he siksi sopivat siihen tehtävään hyvin, Pertti Ranta veistelee.

Kovin monen harrastus säätilojen ylös kirjaaminen ei ollut, sillä varusteet eivät olleet kaikkien ulottuvilla.

- Lämpömittari oli 1800-luvulla tieteellinen instrumentti, joka piti usein tilata ulkomailta, Ranta muistuttaa.

Auringonpaiste ja lumen syvyys jo historiaa

Tampereen ilmastosta on kirjoitettu ennenkin. Friskin ja Rannan aloittaessa työtään Tampere-seuran kätköistä löytyi vuonna 1948 julkaistu kirjanen täkäläisistä säistä.

1800-1900-lukujen taitteessa säähavainnoitsijoiden pätevyysvaatimuksissa mainittiin muun muassa 'neiti'.

Pertti Ranta

Vanhaa kirjaa päästiin kuitenkin Rannan mukaan hyödyntämään uutta tehtäessä vain vähän, sillä kaikille mittaustuloksille ei ole vertailukohtia myöhemmiltä vuosikymmeniltä.

- Esimerkiksi lumen syvyyttä ei enää mitata. Uutterat säähavainnoitsijat kävivät aikoinaan päivittäin mittaamassa hangen paksuuden, mutta siihen ei ole sittemmin keksitty hyvää automaatiota. Ennen mitattiin myös auringonpaistetunteja, joita ei nykyään enää kirjata ylös.

Näsijärvi lainehtii nyt vapaammin

140 vuoden aineiston perusteella voidaan helposti osoittaa, että ilmasto on Tampereella lämmennyt. Eniten ovat lämmenneet keväät, ja kaikkein selvimmin lämpeneminen näkyy luonnonilmiöissä, kuten järvien jäätymisessä.

- Näsijärven jäätymistä ja sulamista on seurattu 1840-luvulta lähtien. 1800-luvun puolivälissä järvi on ollut jäässä keskimäärin 160 päivää vuodessa, mutta nykyään jääpäiviä on enää keskimäärin 140.

Tuulen tuomaa -kirjan kannessa on tehty ero Tampereen ja koko Pirkanmaan säiden välille. Maakunnan säät vaihtelevat pohjois-etelä-akselilla reippaastikin, ja jopa Tampereen sisältä voidaan erottaa useampia vyöhykkeitä, Pertti Ranta muistuttaa.

- Esimerkiksi Teiskonperä on säiltään erilainen kuin kaupungin muut osat. Tampereen voidaan laskea kuuluvan kolmeen eri vyöhykkeeseen, jos tutkitaan vaikka ensilumen satamisaikaa.