Yle Uutiset selvitti: Työpaikkaruokaloissa mätetään poskettoman kokoisia annoksia

Konttorissa istuvat valkokaulustyöläiset lapioivat kilon työpaikkalounaita. THL väläyttää jo annostelijoiden palauttamista ruokalinjoille.

Kotimaa
Ruokakulutus -grafiikka.
Kolmen esimerkkiravintolan suosikkiruokia ja keskimääräinen annoskoko. Leipä on jätetty pois laskuista.Yle Uutisgrafiikka

Suurimmat henkilöstöravintoloiden pyörittäjät Fazer Food Services ja Sodexo selvittivät Yle Uutisten pyynnöstä yhteensä kuuden ravintolan asiakkaiden ruokailutottumuksia ja ruokien menekkiä erilaisilla työpaikoilla.

Eroja enemmän vastauksissa kiinnittävät huomiota yhtäläisyydet. Sekä konttorityöläinen että hienhajuista lihastyötä painava duunarimies syövät vuoren kokoisia annoksia.

Toimihenkilön suolistoon katoaa jälkiruokineen lisäkkeineen melkein kilo ruokaa per lounas. Ja koska kyseessä on keskiarvo, moni syö vielä paljon enemmän.

- Se on armottomasti. Ei kerralla pidä puntata noin paljon, päivittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Ritva Prättälä.

Suositusten mukaan pääruokaa olisi parasta syödä 250–300 grammaa ateriaa kohti suunnilleen niin, että kolmasosa päivän energiasta saadaan aamulla, kolmasosa lounaalla ja loput iltapäivällä ja alkuillasta.

Ei kerralla pidä puntata noin paljon.

Ritva Prättälä, THL:n johtava tutkija

- Vaikka lounaalla söisi kuinka paljon, niin iltaan mennessä maha on pumpannut itsensä tyhjäksi. Kotosalla tulee sitten syötyä lisää, ja paino nousee.

Runsaat ateriat näkyvät suomalaisten vyötäröllä. THL:n lukujen mukaan miehistä vain noin 30 prosenttia ja naisista 40 prosenttia on normaalipainoisia.

Seisovasta pöydästä tuli arkea

Annostelijanaisten karsiminen alkoi henkilöstöravintoloissa 1980-luvulla, ja viimeistään vuosituhannen vaihteessa toimenkuva oli harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kadonnut historian hämäriin.

- Kyse ei ollut niinkään säästöjen hakemisesta, vaan asiakkaiden toiveesta, sanoo Fazer Foodsin ravitsemusasiantuntija Leila Fogelholm.

Pieni muutos mullisti arkiruokailun. Ennen oli harvinaista, että suomalainen pääsi annostelemaan ruokansa itse, ilman rajoituksia. "Seisova pöytä" väikkyi mielissä ruotsinlaivojen puolimyyttisenä runsaudensarvena.

- Nykyään tuntuisi jo oudolta sanoa joka päivä, että kiitos paljon ja laita nyt vähän enemmän. Tähän on tultu myös oppilaitoksissa ja kouluissa ekaluokasta lähtien, sanoo Leila Fogelholm.

THL:n johtava tutkija Ritva Prättälä toivottaisi Ylen kyselyn valossa annostelijoiden ammattikunnan lämpimästi tervetulleeksi takaisin henkilöstöruokaloihin.

- Kun ruokaa annostellaan itse, sitä otetaan samaan hintaan oikein olan takaa. Määrä, joka päivittäin pitää syödä liikaa lihoakseen, on hyvin pieni. Kyllä annostelijoiden paluu tekisi hyvää ainakin suomalaisten ylipainolle.