Päättäjät kiistelevät yksityissairaalasta

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterisen (sd.) mukaan olisi laitonta, jos julkisilla rahoilla tuettaisiin kahden yksityisen yrityksen toimintaa. Hallituksen jäsenen Ilpo Heltimoisen (ps.) mukaan veronmaksajat hyötyisivät yksityissairaalasta. Toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan osakkuudelle on lupaviranomaisen siunaus.

Lääkäri katsomassa potilastietoja tietokoneelta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin mahdollinen osakkuus Lappeenrannan Rauhaan suunniteltavassa yksityissairaalassa aiheuttaa ristiriitoja Eksoten sisällä. Yle Etelä-Karjala haastatteli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtajaa Marja-Liisa Vesteristä (sd.) sekä hallituksen jäsentä Ilpo Heltimoista (ps.).

Vesterinen vastustaa Eksoten osakkuutta yksityissairaalaa ylläpitävässä yrityksessä, kun taas Heltimoinen kannattaa sitä.

Laitteet ovat käyttämättöminä tällä hetkellä

Ilpo Heltimoinen

Vesterisen mielestä Eksotella ei ole varaa jakaa niukkoja hoitaja- ja lääkäriresursseja terveysturistien hoitamiseen niin kauan, kun ne eivät meinaa riittää maakunnan asukkaiden hoitamiseen.

Heltimoisen mukaan kysymys on lähinnä siitä, että Eksotella on tällä hetkellä käyttämätöntä resurssia tietyillä alueilla, esimerkiksi syöpähoidoissa.

- Meillä on kapasiteettia hoitaa 200 000-300 000 ihmisen väestöpohjaa. Etelä-Karjalassa ei niin paljon ihmisiä ole eli laitteet ovat käyttämättöminä tällä hetkellä, Heltimoinen sanoo.

Vesterisen mukaan Eksote ei tarvitse välittäjäorganisaatiota tai yksityisyritystä väliin, jotta Eksote saa lisää syöpäpotilaita hoitoon.

- Jos joku toinen sairaanhoitopiiri ilmoittaa Eksotelle, että heillä on jonoa ja haluavat lähettää potilaansa meille hoitoon niin se tapahtuu ihan niin kuin nytkin suoraan sairaanhoitopiirien välillä. Jos siinä on Nordic Clinicin kaltainen välittäjäorganisaatio välissä, sehän ottaa omat provisionsa ja nostaa hoitojen hintaa.

Jos siinä on Nordic Clinicin kaltainen välittäjäorganisaatio välissä, sehän ottaa omat provisionsa ja nostaa hoitojen hintaa.

Marja-Liisa Vesterinen

Heltimoinen puolestaan näkee, että Eksote on myynyt tähän mennessä hoitoja niin paljon kuin Suomeen pystytään myymään.

- Enempää ei ole mennyt ja sitä kapasiteettia on silti yli, hän muistuttaa.

Vesterinen: Yksityisten yritysten toiminnan rahoitus laitonta

Heltimoisen mukaan on tärkeää olla mukana yrityksessä, sillä Eksote ei tällä hetkellä pysty myymään yksityisille yrityksille.

Jos joku monikansallinen yritys tulee tekemään tänne bisnestä niin he taistelevat samoista lääkäriresursseista.

Ilpo Heltimoinen

- Siinä täytyy olla yrityksen omat työntekijät, ketkä tekevät kyseistä hoitotoimenpidettä. Lisäksi, jos olemme mukana tällaisessa yrityksessä, voimme myös linjata sitä, mitä yritys tekee. Jos joku monikansallinen yritys tulee tekemään tänne bisnestä niin he taistelevat samoista lääkäriresursseista.

Vesterinen puolestaan muistuttaa, että yksityissairaala, kuten yksityiset terveysasematkin, voivat lähettää Eksotelle potilaita ilman, että Eksote on yksityisten terveys- tai lääkäriasemien osakas.

Mitä tehdään sitten, kun muut terveysasemat ja hotellit sanovat, että pistäkäähän rahaa tiskiin heitäkin varten?

Marja-Liisa Vesterinen

Vesterisen mielestä olisi laitonta, jos Eksoten rahoilla tuettaisiin kahden yksityisen yrityksen eli Nordic Clinicin ja Holiday Club Saimaan toimintaa.

- Mitä tehdään sitten, kun muut terveysasemat ja hotellit sanovat, että pistäkäähän rahaa tiskiin heitäkin varten?

Yksityiset asiakkaat jonojen ohi?

Marja-Liisa Vesterinen on ollut terveysmatkailun ja yksityissairaalan valmistelussa mukana alusta lähtien. Hänen mukaansa asian valmistelu lähti lähtökohdista, joiden mukaan yksityiset toimijat voivat perustaa yksityissairaalan ja Eksote olisi konsultti ja kumppani.

Edelleen kumppanuutta kannatan, mutta en käsitä miksi siihen pitäisi osakkaaksi ryhtyä

Marja-Liisa Vesterinen

- Aivan yhtäkkiä tänä syksynä tähän kuvioon rupesi tulemaan tämä, että Eksoten pitäisikin olla yksityissairaalan osakkaana. Kyllä minä siitä lähtien olen toiminut tätä kuviota vastaan. Edelleen kumppanuutta kannatan, mutta en käsitä miksi siihen pitäisi osakkaaksi ryhtyä, Vesterinen sanoo.

Heltimoinen puolestaan näkee uhkakuvana sen, että maakuntaan tulee monikansallinen yritys, joka tulouttaa voittonsa "jonnekin paratiisisaarille".

- Se ei kyllä ole veronmaksajien etu. Perustettavan yrityksen kotipaikka olisi Lappeenranta. Voittoa pumpattaisiin myös veronmaksajien taskuun, Heltimoinen sanoo.

Voittoa pumpattaisiin myös veronmaksajien taskuun.

Ilpo Heltimoinen

- En tarkoita, että meillä pitäisi olla monikansallisia kumppaneita. Meillä voi olla kuka tahansa asiakkaiden välittäjä, esimerkiksi vaikka Nordic Clinic, Vesterinen vastaa.

Vesterisen näkemyksen mukaan suunnitellun yksityissairaalan toimintaperiaate on todella suuressa ristiriidassa maan hallituksen virallisen tavoitteen kanssa. Sen mukaan asukkaiden tasa-arvoa hoitoonpääsyssä on edistettävä.

- Yksityissairaalan idea perustuu siihen, että sinne menevillä asiakkailla on varaa maksaa suuriakin maksuja päästäkseen hoitoon ja muiden ohi. En missään nimessä hyväksy sellaista periaatetta.

Vesterinen täsmentää vielä, että terveysmatkailun on tarkoitus laajentua syöpähoidoista muille alueille, joilla ei ole vapaata kapasiteettia.

- Sen takia onkin äärimmäisen tärkeää, että meillä on osuus siellä, jolloin me pääsemme itse myöskin valmistelemaan sitä, mitä siellä ylipäänsä tehdään, Heltimoinen kuittaa.

Itkonen: Osakkuudesta maksimaaliset hyödyt

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan Eksoten osakkuudesta yksityistä sairaalaa ylläpitävässä yhtiössä on neuvoteltu lupaviranomaisen eli aluehallintoviraston kanssa.

- Aluehallintovirasto piti tätä vaihtoehtoa ainoana oikeana, Itkonen kertaa.

- Aluehallintovirasto suositteli, että kannattaa perustaa toimintamalleja, joissa julkisen sektorin vajaata kapasiteettia voidaan nykyistä paremmin hyödyntää, hän jatkaa.

Kaikki ovat tienneet tämän kesästä lähtien.

Pentti Itkonen

Itkosen mukaan Eksoten ollessa osakkaana kunnat voisivat olla mukana yhtiön toiminnan strategisessa suunnittelussa, toiminnan kohdistamisessa sekä voimavarojen käytössä.

Toisaalta, myös sopimusperusteinen palvelujen myynti olisi mahdollista.

- Silloin me ei voitaisi vaikuttaa yhtiöön ja todennäköisestä yhtiön arvonnoususta tai liiketoiminnasta ei saisi niin paljon hyötyä kuin jos oltaisiin mukana. Mukaanmeno johtuu siitä, että pyritään maksimaalisesti hyödyntämään kuntien investointeja, Itkonen kertoo.

Itkonen tyrmää Vesterisen väitteen siitä, että Eksoten osakkuus tuli esille vasta syksyllä. Asia oli Eksoten hallituksen käsittelyssä 19. kesäkuuta.

- Minulle annettiin silloin valtuudet valmistella tätä, että menemme yhtiöön mukaan. Samana päivänä asia saatettiin tiedoksi valtuustolle. Kaikki ovat tienneet tämän kesästä lähtien.