Aurinkokunnan laidalta löytynyt jättikimpale sotii aurinkokunnan syntyteoriaa vastaan

Jos Kuiperin vyöhykkeelle vietäisiin kyllin iso kylpyamme, tutkijoiden vastikään mittaama satojen kilometrien mittainen kimpale kelluisi siinä.

tiede

Kuiperin vyöhykkeeltä aurinkokuntamme ulko-osista on löydetty kerrassaan erikoislaatuinen taivaankappale: satojen kilometrien mittainen kivi- ja jääkimpale, joka on tiheydeltään niin kevyt, että se kelluisi vedessä.

2002 UX25 -nimen saaneella kappaleella on mittaa 650 kilometriä mutta tiheyttä vähemmän kuin vedellä. Astronomit ovat löydöstä kummissaan, sillä se tuntuu sotivan kiinteiden kappaleiden muotoutumisen periaatteita vastaan.

Kuiperin vyöhykkeelle on Auringosta matkaa 30–50 kertaa sen verran kuin Auringosta Maahan. Siellä kiertää myös planeetasta kääpiöplaneetaksi alennettu Pluto. Lähihavaintoja Kuiperin vyöhykkeen kappaleista ei vielä ole, mutta Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan luotaimen pitäisi ennättää sinne kesällä 2015.

Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden uskotaan muuttuneen varsin vähän sitten aurinkokuntamme alkuaikojen. Astronomit odottavatkin innokkaasti havaintoja, jotka voisivat valaista planeettojen muodostumisen varhaisvaiheita.

Vakiintuneimman teorian mukaan planeettojen siemeniä olivat nuorta Aurinkoa ympäröineen kiekon pienet pölyhiukkaset, jotka kieppuessaan törmäsivät toisiinsa ja muodostivat yhä suurempia hiukkasia. Lopulta niistä syntyi Pluton kaltaisia kääpiöplaneettoja Kuiperin vyöhykkeelle ja Maan kaltaisia kiviplaneettoja aurinkokunnan sisäosiin.

Uusi teoria vaatii lisää mittauksia

Kuiperin vyöhykkeen kappaleista läpimitaltaan alle 350-kilometriset ovat vakiintuneen teorian mukaan vähemmän tiheitä kuin vesi. Yli 800-kilometriset puolestaan ovat vettä tiheämpiä. Syynä saattaa olla pienten kappaleiden huokoisuus. Isommissa jää ja kivi olisi tämän teorian mukaan pakkautunut tiiviimmin. Mutta tuo teoria edellyttäisi, että noin 600-kilometrinen kappale olisi suurin piirtein yhtä tiheä kuin vesi.

2002 UX25 on Kuiperin vyöhykkeen ensimmäinen tällainen kappale, jonka tiheys on mitattu, ja tulos sotii vallitsevaa teoriaa vastaan: useilla avaruus- ja Maassa sijaitsevilla teleskoopeilla saadut luvut osoittavat tiheyden 18 prosenttia pienemmäksi kuin vedellä. Siten 2002 UX25:n aineksen on oltava pääasiassa jäätä eikä pienistä kappaleista olisikaan muodostunut yhdistymällä isoja kivisempiä kappaleita.

Yhdysvaltalaisilla avaruustutkijoilla Andrew Youdinilla ja Michael Brownilla on uusi teoria. Sen mukaan Kuiperin vyöhykkeen isot kappaleet syntyivätkin ensin.

He arvelevat, että planeettoja synnyttäneen alkukiekon pyörteet pakottivat pieniä kiviä tai jääpalasia yhteen. Kun siten syntyneet isot kappaleet törmäilivät toisiinsa, jäiset ulko-osat lohkeilivat irti ja päätyivät Kuiperin vyöhykkeen vähätiheisiksi kappaleiksi. Jäljelle jäivät isot kiviset planeetat.

Todistaakseen teoriansa tutkijoiden on mitattava useiden 2002 UX25:n kokoluokkaa olevien kappaleiden tiheys, Youdin myöntää Nature-lehdessä.