1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Mies, joka ampui Kekkosen hirven

Presidentti Kekkonen oli hirvenmetsästysreissulla Kangasniemellä marraskuussa 1974. Hirvi nähtiin, mutta saalista ei saatu. Kekkosen hirven ampui myöhemmin Matti Pylvänäinen, UKK:n serkun poika. Hirven sarvet ovat Pylvänäisen tuvan seinällä.

Matti Pylvänäinen on innokas eränkävijä. Kuva: Sari Ursin / Yle

Presidentti Kekkosen, intohimoisen erämiehen, metsästysreissua pohjustettiin Kangasniemellä 1974 kolmen metsästysseuran voimin. Paikkoja katsottiin hieman etukäteen ja alueella tiedettiin liikkuvan myös sarvipään. Toiveissa oli, että se nähtäisiin myös jahtiaamuna, vaan toisin kävi.

Matti Pylvänäinen oli parikymppisenä nuorukaisena mukana Kekkosen hirviseurueessa.

- Hirvi kylläkin nähtiin, mutta se oli naaras. Silloin ei saanut enää ampua kuin urosta. Joten kaatamatta jäi, muistelee Pylvänäinen.

Yhteensä jahtiporukkaa oli satakunta, ajomiehiä ja pyssymiehiä.

- Minä olin mukana pyssymiehenä. Taisi tuo sukulaisuus vaikuttaa siihen asiaan, arvelee Pylvänäinen.

- Kaksi passitusta silloin otettiin, toinen Ikolanmäen  ja toinen Rytkölän maastossa. Kyllähän siinä useampi tunti meni, tuollainen määrä ihmisiä ei ihan hetkessä liikahda.

Myöhemmin Matti Pylvänäinen kellisti mainitun uroshirven ja sen sarvet ovat hänen tupansa seinällä.

Metsästyspaikalle Kekkonen tuli virka-autollaan.

- Olihan se paikalliseen autokantaan verrattuna paljon pidempi ja mustempi, virnistelee Pylvänäinen.

Kekkosen adjutantit olivat mukana myös metsällä ja heidän lisäkseen metsästykseen osallistui myös presidentin lääkäri.

Kekkosen aika on mennyttä

Matti Pylvänäinen muistelee Kekkosen olleen iso, jämerä mies ja tuolloin hirvimetsällä vielä ihan rivakka liikkeissään.

- Vaan eipä sitä nuorena poikana tullut häntä siellä enempää seurattua.

Pylvänäinen on vieraillut myös presidentin kesäasunnolla Naantalissa.

- Käytiin hakemassa Kekkoselta vinttikoiranpentu Tarkkalaan, jossa koira eleli monet vuodet.  Kyllähän siellä Naantalissa oli ihan siistit maisemat. Kekkonen oli koiraihminen, mutta ei koskaan tuonut koiriaan Tarkkalaan, muistelee Pylvänäinen.

Matti Pylvänäinen sanoo, että tuttujen kesken ei Kekkosesta enää pahemmin puhella.

- Ei sitä tule sillä lailla enää muisteltua. Se aika on mennyttä. Mutta kyllä minä häntä ihan yhtä pätevänä valtiomiehenä pidän, mitä näitä nykyisiäkin.

Hirvijahti on Matti Pylvänäiselle tuttua puuhaa myöhemmiltä vuosilta - mies on posauttanut kaikkiaan 75 hirveä.

Kangasniemi-ajat tutkimuksen kohteeksi?

Kekkosen äiti Emilia os. Pylvänäinen oli syntyjään Kangasniemen Kuvasmäen Tarkkalasta.  Kotiseuturakas Emilia vietti perheineen Tarkkalassa paljon aikaa ja samoin tekivät myöhemmin myös Urho ja Sylvi Kekkonen perheineen.  Paljon ehti Kekkkonen siis viettää aikaa Kangasniemellä harrastellen kaikenlaista. Nykyisin Tarkkalassa Kekkosesta muistuttaa vanha aitta ja sen seinähirsi, johon Kekkonen on nimensä kaivertanut.

Vaan miten helppoa on Kekkosen Kangasniemi-ajoista löytää kirjoitettua tietoa?

- Mitä Kekkonen Kangasniemellä on tehnyt, siitä on kansien välissä vähemmän tietoa, mutta ihmisten puheissa ja muisteloissa tarinoita on enemmän. Kekkonen tykkäsi Kangasniemellä kesäisin ollessaan pötkötellä omalla kalliollaan ja lueskella paljon. Hän oli myös hyvin liikunnallinen mies ja hänen enonsa on joskus kertonut, että on sillä Urholla aikaa lueskella, mutta ei portteja availla, kun Kekkonen hyppi niiden yli. Kekkonen muistetaan kansan miehenä, jota oli helppo lähestyä, kertoo Sari Tulla Kangasniemen kirjastosta.

- Epäilemättä Kangasniemellä on lukematon joukko ihmisiä, jotka ovat Kekkosen tavanneet. Mutta näistä kohtaamisista ei ole paljoakaan puhuttu, saati niitä muistiin kirjoitettu. Siinäpä mielenkiintoinen tutkimuksen kohde, vinkkaa Tulla.

Omasta lapsuudestaan Tulla muistaa, että Kekkonen kannusti kovasti ihmisiä liikkumaan ja urheilemaan. 

- Ja jos omalla luokalla oli joku Kekkosen sukulainen, se oli jotain tosi hienoa ja mahtavaa!