Luuletko ostavasi kotimaista? Moni syö huomaamattaan ulkomaista leipää

Kotimainen leipomoteollisuus on vaikeuksissa nopeasti kasvaneen ulkomaan tuonnin takia. Leipomotuotteiden tuonti ulkomailta on kasvanut nelinkertaiseksi parissa vuodessa.

talous
Leivän valmistusta Putaan Pullan leipomossa.
Ruisleivän valmistusta Putaan Pullan leipomossa.Yle

Kotimainen leipomoteollisuus on parissa vuodessa saanut tuta, kuinka kansainväliset toimijat vyöryvät markkinoille. Kun kaksi vuotta sitten tuonnin osuus oli vain viisi prosenttia, nappaa tuonti tänä vuonna jo viidenneksen myynnistä.

Kuluttajat ostavat ulkomaalaista leipää osaksi tietämättään – esimerkiksi suosituista kauppojen paistopisteistä.

– Toki paistopisteissä on kotimaistakin tarjontaa, mutta valtaosa paistopisteiden taikinoista ja esipaistetuista tuotteista tulee ulkomailta. Väittäisin, että jopa 80 prosenttia, Leipuriliiton hallituksen jäsen, Putaan Pullan toimitusjohtaja Antti Tyykiluoto sanoo.

Suomen suurimmat leipomot teettävät myös osan leivistään ulkomailla.

– Helposti kuvittelee ostavansa kotimaista, kun on tutut suomalaiset merkit. Sitten kun pakkauksia tutkii paremmin, huomaakin tuotteen olevan valmistettu Baltiassa, Tyykiluoto huomauttaa.

130 vuotta toiminut Antell Leipomot on lähtenyt paistopistekisaan mukaan.

– Ajattelemme, että ainoa keino pärjätä kauppojen paistopisteille on lähteä mukaan. Esimerkiksi joulutorttu on tuote, jossa olemme onnistuneet. Myymme tällä hetkellä joulutorttua raakapakasteena jo enemmän kuin omassa leipomossa paistettuna, toimitusjohtaja Annukka Lantto Antell Leipomoista kertoo.

Putaan Pullan leipomossa mietitään myös keinoja, millä vastata ulkomaiseen tuontiin.

– Missään nimessä emme anna periksi. Satsaamme yhä enemmän siihen, että teemme leipää leivän ehdoilla. Uskomme myös, että ihmiset arvostavat tulevaisuudessa yhä enemmän lähiruokaa, toimitusjohtaja Antti Tyykiluoto sanoo.

Ulkomaan tuonnin lisäksi leipomoteollisuutta vaivaa myynnin kokonaismäärän hienoinen lasku.

– Ennen leipää syötiin hengen pitimiksi. Nyt monesti ruoka syödään ilman leipää. Lisäksi tarjolle on tullut iso valikoima erilaisia välipalatuotteita, Lantto sanoo.

Väkeä on vähennetty ja konkurssejakin on tehty

Antell Leipomot joutui tänä syksynä kovan paikan eteen ja irtisanoi leipomosta kymmenen ja osa-aikaisti 35 työntekijää. Ensi vuonna leipomoa pyöritetään noin 55 työntekijän voimin.

Uskomme, että ihmiset arvostavat tulevaisuudessa yhä enemmän lähiruokaa.

Antti Tyykiluoto

– Työ on sesonkiluonteista ja pystymme tarjoamaan kokopäivätyötä vain sesonkien aikana. Muina aikoina työtä on vähemmän, Lantto kertoo.

Noin 20 henkilöä vakituisesti työllistävä Putaan Pulla on välttynyt yt-neuvotteluilta. Liikevaihto on kasvussa ja työntekijämäärä on pysynyt vakaana.

– Moni työntekijämme on rakentanut talonsakin tähän leipomon viereen ja koko elämä on tässä. Kyllä se pistäisi työnantajan liikkeelle, jos meillä myynti pienenisi. Meillä on niin tiivis yhteisö, että yt-lappujen jakaminen on se viimeinen vaihtoehto, Tyykiluoto sanoo.

Leipuriliitto arvioi, että irtisanomisten lisäksi konkursseja on tehty alalla keskimääräistä hieman enemmän.

– Ensi talvi ja kevät voi olla vielä tiukkaa aikaa monelle. Toivotaan, että kesään mennessä saadaan yleinen taloustilanne kääntymään nousuun koko Suomessa, Leipuriliiton puheenjohtaja, Elonen Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen arvioi.

Paikallisesta leivästä hyöty jää kotimaahan

Tyykiluoto toivoo, että kuluttajat miettisivät tiukan taloudellisen tilanteenkin aikana ostopäätöksiään.

– Kuluttajat voisivat miettiä, mitä vaikuttaa jos ostetaan paikkakunnan oma tuote ja mitä taas se, jos ostetaan ulkomainen tuote. Jos kaikki toimisivat tällä periaatteella, saataisiin paljon työtä Suomeen.