JFK:n murha ja neljä salaliittoteoriaa: Mafia, CIA, varapresidentti ja Kuuba

John F. Kennedyn murhasta on liikkeellä lukuisia salaliittoteorioita, joiden pohjalta on kirjoitettu tuhansia kirjoja. Tässä tärkeimmät teoriat, joissa pohdiskellaan, kuka murhan takana oli, jos Lee Harwey Oswald ei ollut yksin liikkeellä.

JFK:n kuolemasta 50 vuotta
Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn hautajaissaatto lähdössä Valkoisesta talosta kohti St. Matthew'n katedraalia Washington D.C.:ssä 25. marraskuuta 1963.
Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn hautajaissaatto lähdössä Valkoisesta talosta kohti St. Matthew'n katedraalia Washington D.C.:ssä 25. marraskuuta 1963.Abbie Rowe / National Park Service / EPA

Mafian salamurha

Lukuisat salaliittoteoreetikot uskovat Yhdysvaltain järjestäytyneen rikollisuuden tehneen presidentti John F. Kennedyn salamurhan. Perusteitakin löytyy useita.

Yleisesti mainittu peruste on presidentti Kennedyn ja hänen oikeusministerinä toimineen pikkuveljensä Robertin politiikka, joka puuttui ankaralla kädellä mafian toimintaan. Robert Kennedy murhattiin 5.6.1968.

Presidentin murhan suunnittelijana mainitaan useimmiten mafiajohtaja Carlos Marcello, jonka apurina olisivat toimineet Santo Trafficante ja Johnny Roselli.

Kirjassa The Hidden history of the JFK Assassination Lamar Waldron esittää teorian, että Marcello järjesti Kennedyn murhan, koska pelkäsi joutumista oikeuteen ja karkotetuksi. Waldron selvittää kirjassaan, miten Marcello salakuljetti apulaisensa Kanadasta Michiganiin ja edelleen New Orleansiin, missä he olisivat harjoitelleet varsinaista murhatyötä. Waldron myös sanoo tietävänsä, että miehet oleskelivat murhan tapahtuma-aikaan mafiaan kytkeytyvässä ravintolassa Dallasissa, eli he olivat aivan murhapaikan tuntumassa tekoaikaan.

Vuonna 1985 Marcello tunnusti Texarkanan vankilassa murhan vankitoverilleen, joka sattui olemaan FBI:n "vasikka". FBI on kirjannut tunnustuksen arkistoihinsa.

Waldron uskoo, ettei Oswaldilla ollut osuutta murhassa.

CIA:n osuus

Monet salaliittoteoreetikot uskovat, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA oli Kennedyn murhan takana. CIA:lla olisi ollut monia erilaisia motiiveja salamurhalle.

Monet uskovat CIA:n kovan linjan edustajien halunneen pysäyttää Kennedyn pyrkimyksen saada aikaan paremmat suhteet Yhdysvaltojen perivihollisten, Neuvostoliiton ja Kuuban kanssa. Toinen vaihtoehto on CIA:n kosto epäonnistuneesta Sikojenlahden maihinnoususta Kuubaan.

CIA avusti Kuubasta loikanneita pakolaisia tekemään sotilaallisen maihinnousun Kuuban etelärannikolle, Sikojenlahdelle (engl. Bay of Pigs, esp Bahía de Cochinos) huhtikuussa 1961. Maihinnousun tarkoituksena oli käynnistää kommunistihallinnon vastainen vallankumous. Yritys kuitenkin epäonnistui osittain siksi, että Kennedy kielsi laivaston ilmavoimia antamasta tukea hyökkääjille.

Kirjailija Patrick Nolan kertoo kirjassaan CIA Rogues and the Killing of the Kennedys, että CIA:n oikeistolaisiin, korkea-arvoisiin kovanaamoihin kuulunut E. Howard Hunt olisi kuolinvuoteellaan tunnustanut olleensa suunnittelemassa murhaa.

Nolan esittää kirjassaan todisteita, joiden mukaan ampujia oli itse asiassa kolme: yksi kirjavaraston talossa, toinen ruohikkoisella kukkulalla tien vieressä ja kolmas kirjavarston vastapäisessä Dal-Tex-rakennuksessa. Ampujat olisivat olleet joko mafiaan kuuluneita rikollisia tai ulkomaisten tiedustelupalveluiden agentteja.

Lee Harwey Oswald oli Nolanin mielestä syytön.

Varapresidentti murhamiehenä

JFK:n varapresidenttinä toimi Lyndon B. Johnson (LBJ), jota pidettiin vallanhimoisena ja häikäilemättömänä miehenä. Salaliittoteorian mukaan Johnson pelasti itsensä vankilalta ja nosti samalla itsensä presidentiksi murhauttamalla John F. Kennedyn.

Roger Stonen kirjassa The Man Who Killed Kennedy kerrotaan Johnsonin sotkeutuneen kahteenkin korruptioskandaaliin ja presidentin saaneen niistä vihiä. Johnsonilla oli palava halu päästä maan korkeimpaan virkaan, joten poliittisen tuhon uhatessa hän päätti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Stonen mukaan juuri Johnson ehdotti, että JFK tekisi vierailun Dallasiin. Samoin ehdotus, että Kennedyä kuljettava autosaattue kulkisi kohtalokkaan Dealey Plazan kautta, tuli Johnsonilta.

Stonen ehdokas ampujaksi on tunnettu palkkamurhaaja Malcolm "Mac" Wallace, jonka kerrotaan olleen Johnsonin pitkäaikainen tuttava. Wallacen sormanjäljet löydettiin täsmälleen siitä paikasta, johon ampuja oli kirjavaraston talossa sijoittunut, Stone kertoo.

Lopullisen vakuutuksen varapresidentin syyllisyydesta Stonelle antaa nainen, jonka kanssa LBJ seurusteli 20 vuotta, Madeleine Brown. Muistelmissaan Brown kertoo Johnsonin tokaisseen murhaa edeltävänä iltana: "Huomisesta lähtien se Kennedyn paskiainen ei nolaa minua enää yhtään kertaa".

Lee Harwey Oswaldilla ei ollut Stonen mukaan osuutta murhaan, mutta Stone uskoo Johnsonin CIA-kavereiden järjestäneen tämän murhapaikalle, jotta teolle saatiin sopiva syntipukki.

JFK:n murha ei lainkaan ollut Johnsonin ensimmäinen veriteko, Stone syyttää. Varapresidentillä oli kirjailijan mukaan jo ennen Kennedyä kahdeksan murhaa omallatunnollaan.

Oswald työskenteli Kuuban hyväksi

Lee Harvey Oswald on virallisesti presidentti John F. Kennedyn murhan tekijä. Oswaldin motiivit ovat kuitenkin jääneet epäselviksi, paljolti siksi, että Oswald murhattiin pian Kennedyn kuoleman jälkeen.

Vuosikymmeniä Kuubaa ja muuta Latinalaista Amerikkaa seurannut CIA:n tiedustelu-upseeri Brian Latell on kirjoittanut kirjan Castro's Secrets, jossa hän esittää teorian Oswaldin motiiveista. Latell uskoo Oswaldin halunneen auttaa Kuubaa ja sen kommunistisia pyrkimyksiä.

Oswaldin tiedetään tehneen matkan Meksikon pääkaupunkiin noin kuukausi ennen murhaa. Oswald yritti Méxicossa saada viisumin Kuubaan. Tämä ei onnistunut, mutta Oswald vietti paljon aikaa Hotel de Comerciossa, joka oli tunnettu kuubalaisvakoojien tapaamispaikka. Latell arvelee, että Oswald värvättiin tuolloin Kuuban palvelukseen.

Oswaldin yhteydet Kuubaan jäivät murhan jälkeen osittain tutkimatta, koska USA ja erityisesti sen uusi presidentti Lyndon B. Johnson halusi välttää suhteiden kiristymisen ja sodan uhan Kuuban kanssa.

Latell väittää Kuuban johdon tienneen lähestyvästä murhasta. Hän perustaa väitteensä Kuubasta loikanneen, entisen korkea-arvoisen tiedustelumiehen Florentino Aspillaga Lombardin haastatteluun. Lombard kertoo, että hänen tehtävänään Kuubassa oli CIA:n Floridassa sijainneen päämajan radiokuuntelu. 22.11.1963 hänelle annettiin käsky suunnata antenninsa Floridan sijaan Texasiin. Kolme tuntia myöhemmin Kennedy ammuttiin Dallasissa. Kuuban tiedustelun täytyi siis tietää, että Texasissa oli tulossa jotakin kiinnostavaa.