Kuntien säästöt: lyhennetäänkö peruskoulua vai lakkautetaanko kouluja?

Opetusministeriön mukaan pitää tehdä jotain radikaalia, jos kuntien säästöt halutaan saada kasaan.

Kotimaa
Perusopetuksen kasvu 1930-luvulta nykypäivään. Grafiikka: Stina Tuominen / Yle.
Perusopetuksen kasvu 1930-luvulta nykypäivään. Grafiikka: Stina Tuominen / Yle.

Miltä tuntuisi lyhentää peruskoulua vuodella tai kahdella kuntien säästöpaineiden takia?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) arvosteli hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) opetus- ja kulttuuriministeriötä sanomalla, että siellä ei ole otettu ollenkaan vakavasti kuntien miljardin euron säästötavoitetta.

Opetusministeriön mukaan säästäminen on vaikeaa. Pitäisi tehdä jotain radikaalia, jos ministeriön osuus säästöistä, 329 miljoonaa euroa, halutaan saada kasaan. Tarvittava radikaali temppu olisi esimerkiksi peruskoulun lyhentäminen vuodella tai kahdella. Ministeriössä pidetäänkin todennäköisempänä, että kuntien yksittäisten tehtävien purkamisen sijaan pieniä kouluja lakkautetaan ja yhdistetään isoihin.

Samaa mieltä on Tampereen Pyynikin koulun apulaisrehtori Tommi Savikko:

– Täällä ruohonjuuritasolla eli koulussa en keksi heti yhtään selkeää kohdetta, josta voisi säästää. Voiko säästää rakenteista, esimerkiksi panemalla koulurakennuksia säppiin ja siirtymällä isompiin kouluihin?

Tilastojen valossa juuri koulurakennuksia vähentämällä saadaan kerralla eniten säästöjä. Kun perusopetus ilman esiopetusta maksaa Suomessa tällä hetkellä pyöreästi 8 000 euroa per oppilas vuodessa, kiinteistön ylläpitokulut ovat siitä 1 600 euroa. Yhteensä kiinteistökulut ovat yli 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Kouluruokailu maksaa puolestaan noin 500 euroa vuodessa oppilasta kohti. Jos jokainen koululainen maksaisi sen omasta pussistaan, kunnat säästäisivät 250 miljoonaa euroa.

Koulujen menot kasvaneet vuosien varrella

Tilastojen mukaan koulutuksen kustannukset yhtä oppilasta kohti ovat kasvaneet huomattavasti vuosien varrella. Vuonna 1980 perus- ja esiopetus maksoivat 4 755 euroa per oppilas nykyrahassa. Nykyisin ne maksavat 8 440 euroa per oppilas. Myös henkilökunnan määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi 1970-luvulla yhtä opettajaa kohti koulussa oli 20 lasta, nyt noin puolet siitä.

Opetusministeriön koulutuspolitiikan osaston johtaja Jari Rajanen arvioi, että kulujen kasvu johtuu muun muassa palkkamenojen noususta.

– Siis juuri sellaisista tekijöistä, joihin kuntatyönantaja ja toisaalta työmarkkinajärjestöt voivat omilla ratkaisuillaan vaikuttaa, hän sanoo.

– Opettajia on mielestäni tarpeeksi. Jos ajatellaan ryhmäkokoja, opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama määräraha on niitä keskimäärin pienentänyt. Sen sijaan muita palveluita, kuten koulunkäyntiavustajia, kouluterveydenhoitajia ja psykologeja tarvittaisiin kouluun lisää, sanoo apulaisrehtori Savikko.

Pyynikin koulussa määrärahat näkyvät siten, että esimerkiksi kouluterveydenhoitaja on paikalla vain osan viikosta. Jos oppilas sairastuu sellaisena päivänä, jolloin hoitaja on muualla, opettaja joutuu tekemään arvion siitä, miten tilanteessa toimitaan.

– Onhan se vähän ikävää alkaa opettajana toimittaa terveydenhuollon ammattilaisen tehtävää, Savikko tuumii.

Mitä tapahtuisi, jos kouluterveydenhuollosta tai psykologeista luovuttaisiin kokonaan? Toisiko se säästöjä?

– Pitkällä aikajänteellä ne itse asiassa säästävät kuntien menoja, koska ne ovat satsaus ennaltaehkäiseviin palveluihin, pohtii Jari Rajanen opetusministeriöstä.

Entä säästäisikö ilmaisesta kouluruokailusta luopuminen? Ei, se ei yksin ratkaise ongelmaa. Tai mitä jos sekä kouluruokailu että koulukuljetukset lakkautettaisiin? Sillä oltaisiin jo aika lähellä tarvittavaa summaa.