Metsämaa käy yhä kaupaksi

Talouden epävarmuus ei näy metsämaan kysynnässä. Metsätiloja ostetaan entiseen tahtiin ja myös metsämaasta maksettu hinta on noussut. Monia houkuttelee metsästä saatava tasainen tuotto.

Kotimaa
Ari Sapattinen ja Lasse Tarvonen
Pertti Huotari / Yle

Suomen talous yskii, mutta metsämaa käy kaupaksi entiseen tahtiin. Tuorein tilasto on tammi-kesäkuulta, jolloin maassa tehtiin kaupat 784:stä yli kymmenen hehtaarin metsätilasta.

Yksi kauppoja tehneistä on pieksämäkeläinen Lasse Tarvonen, joka hankki hiljattain parinkymmenen hehtaarin metsätilan läheltä vanhaa kotipaikkaansa.

- En viitsi ruveta haalimaan niitä mistään maailman matkoista, hän perustelee ostosta.

- Kun itse tykkään tehdä ja touhuta metsässä, niin tilan pitää olla sellaisella etäisyydellä, että se on mielekästä.

Sijainti on yksi yleisimmistä metsämaan hankintakriteereistä, mutta tärkein syy on tilalla kasvava puusto ja siihen liittyvät tuotto-odotukset.

Rahat halutaan sijoittaa turvallisesti ja - toisin kuin pörssikaupoissa - minkäänlaisia pikavoittoja ei metsätilalta yleensä edes odoteta.

- Taustalla on usko siihen, että vaikka tuotto ei olekaan kymmeniä prosentteja, se on kuitenkin turvallista, selittää Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n kiinteistönvälittäjä Ari Sapattinen.

- Tuotto voi olla 4 - 6 prosenttia, mutta se on kuitenkin varmaa.

Metsämaan hinta noussut puuta nopeammin

Tulevaisuuden tuottoihin luottaa myös Lassa Tarvonen, joka on pikkuhiljaa vuosikymmnien aikana hankkinut pieniä metsätiloja.

- Metsämaan arvo ei ole koskaan mennyt nollille, hän naurahtaa.

- Täytyy vain luottaa, että se säilyy jatkossakin.

Tähän viittaavat myös maanmittauslaitoksen tilastot. Metsämaan hinta on joitakin harvoja poikkeusvuosia lukuun ottamatta jatkuvasti noussut - jopa nopeammin kuin puun hinta.

Kauppahinnoissa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Korkeimpia hintoja on perinteisesti maksettu Etelä-Suomessa, jossa on tunnetusti myös eniten ihmisiä. Vuoden alkupuoliskolla korkein metsätilakaupan keskihinta, 4 583 euroa hehtaarilta, maksettiin etelärannikolla. Samaan aikaan Lapissa keskihinta oli vain 737 euroa hehtaarilta.

Sama suunta jatkuu ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Pellervon taloustutkimus (PTT) arvoi, että metsätilojen hinnat nousevat ensi vuonna 2 - 4 prosenttiyksikköä.

Myyjiä on harvassa

Kiinteistönvälittäjä Ari Sapattisen mukaan metsätiloista maksettavaa hintaa nostaa se, ettei varsinaisia metsätilamarkkinoita ole olemassa. Ostajia on jatkuvasti enemmän kuin myyjiä.

- Myyjät ovat yleensä yhtymiä ja kuolinpesiä, tai jaetun kuolinpesän osakkaita.

Tilanteen voi Sapattisen mukaan kiteyttää siten, että jokaiselle metsäkohteelle löytyy aina yksi ostaja, jolle se merkitsee hieman enemmän kuin toisille.

Ajatus metsätilan myynnistä on käväissyt myös Lasse Tarvosen mielessä.

- Pyrkimys on se, että jos joskus myyn, niin paremmassa kunnossa myyn kuin mitä olen ostanut.