Kiinteistö-Kaisan kuningattaruus kannattaa: imagokikkailu näkyy tilinauhassa

Televisiojulkkis, kiinteistökuningatar ja verokalenterin kateuden kohde Kaisa Liski on saanut kokea julkisuuden hyvät ja huonot puolet. Kiinteistökuningattaren puoli valtakuntaa on bisnestä, toinen puoli kotiäitiyttä. Kaisa Liski myöntää, että vauraus on hankittu tietoisesti rakennetulla, osin väärälläkin julkisuuskuvalla. Myös kiinteistökuningatar kipuilee uran ja perheen yhdistämisen kanssa.

viihde
Kaisa Liski kotioloissaan valkoisessa olohuoneessaan
Mikael Juntunen / Yle

Kaisa Liskin kotiovella Etelä-Hämeessä Hausjärvellä vieraat ottaa vastaan vuoden ja neljän kuukauden ikäinen saksanpaimenkoira Robi. Vaunuissa nukkuu ulkosalla päiväuntaan kuukautta nuorempi poikalapsi. Talo on perustuksesta katonharjaan huolella sisustettu ja siisti, mutta kotoinen ja tilava.

Noin 300 000 euron vuositulojen, ison talon, hienon auton ja arvostuksen kääntöpuolella on eletty elämä, joka alkoi hyvin vaatimattomista oloista.

– Kenenkään ei kannata olla kateellinen, vaikka en olisi saanut yhtään mitään itse tekemällä. Itse olin yli 40-vuotias, kun lakkasin olemasta kateellinen.

Kiiltokuvamainen elämä sisältää kipupisteitä. Kateudesta Liski tulee siihen tulokseen, että vihapuheen lietsojat ovat ihmisiä, jotka ovat ottaneet sen, mikä on helposti tullakseen, mutta ovat tyytyneet siihen. Sitten he ovat aikuisuuden kynnyksellä huomanneetkin, etteivät ole saavuttaneet tarpeeksi.

Ihmiset pettyvät, jos näkevät tavallisen Kaisan

Arvostelu, vihanpito ja pakkomielteinen arvostelu kohdistuu yleensä epärealistisiin asioihin ja väärään julkisuuskuvaan.

– Kuva usein muuttuu vasta, kun ihmiset tulevat tapaamaan minua.

Minusta voi työntää julkisuuteen asioita. Monet entiset ystävät ovat lähteneet sille tielle. Se on huono valinta

Kaisa Liski

– Minusta saa puhua mitä vaan, olen julkisuuden henkilö ja olen lähtenyt tähän mukaan. Mutta kun lähipiiri tekee sellaista, se satuttaa. Olen avoimessa tilanteessa ja helposti loukattavissa. Minusta voi työntää julkisuuteen asioita. Monet entiset ystävät ovat lähteneet sille tielle. Se on huono valinta, se satuttaa, ja ihan kunnolla.

Eniten Liskiä satuttaa sellaisen henkilön "puukotus", jolle hän itse on ollut tukena ja turvana ja antanut aikaansa. Sitä iskua ei pysty heti sulkemaan pois.

Kaisa sanoo pystyvänsä muutoin sulkemaan silmänsä ja korvansa pahoilta sanoilta. Hän sanoo tyytyväisenä, että on toisaalta sillä vääränlaisella kuvalla vaurastuttanut itseään, perhettään ja yritystään. Viesti niille, jotka eivät pysty häntä hyväksymään, on puettu oman äidin ja hänen lapsuusaikansa fraasiin.

– Taivaassa perseet tervataan!

Kolme päivää töitä, loput kotona

Kotona kiinteistökuningatar Kaisa Liskillä ei ole kiire, toisin kuin televisiopersoonan julkisuuskuva antaa ymmärtää.

– Julkisuudessa on annettu hyvin rakennettua imagoja ja statusarvoja. Profiilia on muokattu asioilla, joilla ei välttämättä ole kovin paljoa tekemistä todellisen Kaisa Liskin kanssa. Toki lähes 60 ihmisen yrityksen liiketoimintajohtajalla on mitä todennäköisimmin myös aika kiire, Liski naurahtaa.

Kalenterinpito onkin välttämätöntä ja selväpiirteistä.

Jos pitää käsi Raamatulla vannoa jommankumman puoleen, olisin mieluummin koti-Kaisa

Kaisa Liski

– Teen kolme melko kiireistä päivää viikolla allakan kanssa. Muut päivät olen kotona perheen kanssa ja järjestelen ruoka- ja muut käytännön asiat. Kiire on hallittavissa.

Pöydillä pyörii kolme kännykkää, jotka piippaavat tasaisin väliajoin. Niihin Kaisa Liski ei vilkaisekaan, paitsi muutamina valittuina hetkinä.

– Aamulla lähdetään omalla aikataululla liikkeelle, aamutakissa ollaan pitkään. Koira ulkoilutetaan rauhassa ja poika hymyilee vaunuissa, Liski juttelee.

Teeveejulkimon huomion kohde on tällä hetkellä oma lapsi.

– Lapsen kanssa oleminen on nyt suurin ja ykkösenä oleva tahtotila. Olen elämäni aikana tehnyt paljon asioita, joita en ole halunnut, mutta tämän kanssa ei ole ollut vaikeuksia valita. Tahto ja halu ratkaisee, mitään muuta ei oikeastaan tule mieleenkään.

Haluaisiko tv-julkkis ja kaiken kansan Kiinteistö-Kaisa sitten olla mieluummin kotikeittiö-Kaisa?

– Ne Kaisat ovat tasapainossa. Mutta jos pitää käsi Raamatulla vannoa jommankumman puoleen, olisin mieluummin koti-Kaisa. Onneksi en joudu valitsemaan, vaan voin olla molempia. Olen äiti ja se on onneksi se, mitä ei tarvitse edes miettiä.

Prinsessalinnan sijaan kompromissitalo

Kaisa Liski on vanhojen talojen ihailija. Hän olisi halunnut maatilan, 1930-1950-luvun rintamiestalon ja tilaa olla. Nykyinen oma asuintalo on kompromissi, mutta järkivalinta.

– Olimme valmiit ostamaan talon ihan maaseudulta. Kurvasimme Kimmon kanssa tämän talon pihaan ihan esittelyn viime hetkillä. Ajoimme tuota mäkeä ylös, ja sanoin Kimmolle, että me emme lähde täältä pois, vaikka esittely päättyykin.

Hausjärven ja Riihimäen rajamailla sijaitsevassa talossa on maaseudun tunnelma, palvelut ovat lähellä ja tilaa riittävästi, mutta ei se silti Kiinteistö-Kaisan unelmien prinsessalinna ole.

– Minä halusin vanhan talon, mutta päädyimme kompromissiin. En tiedä olisinko kestänyt sitä, että vanhassa talossa oli mun luonteella jokaiselle päivälle jotain korjaamista.

Riihimäellä painellaan pipo päässä

Kaisa Liski kertoo olleensa 28 vuotta työelämässä. Hän sanoo, ettei koe huonoa omaatuntoa tekemättömistä asioista.

– Olen tehnyt jo niin pitkän uran, että jos kokisin huonoa omaatuntoa tekemättömistä töistä, olisin tullut jo hulluksi. Työt eivät tekemällä lopu.

Mutta huonoa omaatuntoa hän kokee perheenäitinä.

– Minulla on huono omatunto siitä, etten ole aina viideltä kotona, annan joskus valmisruokaa lapselle, tai kun otan lapsen syliin ja puhun puhelimeen työasioita. Mutta onko minulla huono omatunto tekemättömistä asioista – ei tosiaankaan.

Kiinteistökuningatar säteilee televisiossa, hiukset kiiltävät ja meikit ovat kunnossa. Kuinka pakkomielteistä on näyttää hyvältä? Kaisa Liski hyrähtää nauruun.

– Ei tosiaankaan! Naurankin usein, että vitsi… nyt lähtee kuningatar liikkeelle. Omaan käsittämättömän itsetunnon. On aivan yksi hailee, miltä näytän. Lähden just sen näköisenä kuin kerkiän.

– Ihmiset näkevät minut täällä Riihimäellä usein pipo päässä, likaiset kumpparit jalassa, löröverkkarit päällä lasta lykkimässä. Täällä ihmiset ovat jo tottuneet. Kun hyppään ulos vieraalla paikkakunnalla autosta, ihmiset loukkaantuvat mun puolesta, että toihan on ihan tavallisen ihmisen näköinen. Enemmän se haittaa muita kuin minua.