1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tukkijätkät toivat moternin maaseudulle

Pekka Kaarnisen väitöstutkimus tarkastelee, miten suomalaisissa näytelmäelokuvissa on kuvattu tukkilaisia, metsätyötä ja metsäteollisuutta.

kulttuuri
YLE / Kia-Frega Prepula

Suomalaiseen elokuvakulttuuriin poikkeuksellisen runsaina kuuluneet tukkilaiskuvaukset heijastavat vahvasti yhteiskunnan muutosta. Elokuvissa tukkilaisten mukana saapuvat uudet arvot ja aatteet muuttavat perinteistä maaseutua. Asia paljastuu yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarnisen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta Tukkijätkät ja moterni Tukkilaisuus, metsätyö ja metsäteollisuus suomalaisissa näytelmäelokuvissa.

Kun aikansa pätkätyöläiset, tukkilaiset, saapuivat maaseudulle, he edustivat ikään kuin vierasta. Se aiheutti ristiriitoja varsinkin syrjäseuduille, joissa ei ollut aiemmin liikkunut paljon kulkijoita.

- Suhtautuminen ei ollut pelkästään positiivista, mutta täytyy tietysti muistaa, että myös maaseudun miehiä lähti tukkilaisiksi lähellä oleville uitoilla, Kaarninen kertoo.

Tukkilaiset edustivat nykyaikaisempaa suhtautumista maailmaan. Maaseudulla oltiin lähellä omavaraustaloutta, mutta tukkilaiset saivat rahapalkkaa ja heillä oli määräaikainen työ. Ne vaikuttivat maaseudulla uudenlaisilta.

Tukkilaiselokuvien neljä aikakautta

Kaarninen analysoi väitöstutkimuksessaan 30 suomalaista elokuvaa, joissa metsäteollisuus, metsätyö ja metsätyöläiset ovat keskeisesti esillä. Lisäksi hän tarkasteli suppeasti muita suomalaisia elokuvia, joissa metsätyö ja metsäteollisuus ovat esillä.

Suomalaisten näytelmäelokuvien tukkilaisten, metsätyön ja metsäteollisuuden kuvauksessa voidaan erottaa neljä erilaista jaksoa. 1920- ja 1930-luku olivat vakavan tukkilaiskuvauksen kautta, jota tosin piristi Tukkijoella-näytelmän filmatisoinnit. Sodan aikana ja sen jälkeen valmistui joukko vakavia maaseutuelokuvia, joissa oli tukkilaisia. 1950-luku oli tukkilaiselokuvien kulta-aikaa.

- Silloin kaupungit ja teollistuminen alkoivat olla paremmin esillä. Lisäksi elokuvissa aiemmin selvästi esillä ollut uskonnollisuus putosi kokonaan pois ja tukkilaiselokuvat alkoivat olla täysin maallistuneen yhteisön kuvausta, valottaa Kaarninen.

Naiset tukkilaistarinoissa tärkeitä

Vaikka metsätyöntekijät olivat miehiä, olivat myös naiset tarinoissa keskeisesti mukana.

- Miehiähän siellä etupäässä on töissä, mutta kun miehet ovat kokoontuneet, niin naisista he puhuvat tietenkin, Kaarninen sanoo.

Tukkilaiselokuvien naiset olivat yleensä hyveellisiä talon tyttäriä ja myöhemmin savotan uiton keittäjiä.

- Nämä elokuvathan kertovat aika lailla erilaisia tarinoita. Työnteko ei ole elokuvissa keskeistä, vaan siellä on muita juonia, joita käsitellään. Ja niin kuin yleensäkin elokuvissa, niin näissäkin päädytään avioliittoon.

1900-luku on hyvin pitkälti ollut modernisoitumisen, nykyaikaistumisen aikakausi ja maatalousyhteiskunnasta on siirrytty teolliseen yhteiskuntaan. Miksi väitöskirjan nimessä sitten puhutaan moternista eikä modernista tukkilaisuudesta?

- Nämä tukkilaiset säilyivät kuitenkin maaseudun siirtotyöläisinä, eivätkä omaksuneet ihan selkeästi modernia elämäntapaa. He säilyivät tällaisena moternina.

Lue seuraavaksi