Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvanut Etelä-Savossa

Uusi ryhmä leipäjonoissa ovat työssäkäyvät, joiden palkka ei riitä laskujen jälkeen ruokaan.

Kotimaa
Leipäjono Helsingissä huhtikuussa 2013.
Leipäjono Helsingissä huhtikuussa 2013.Yle

- Talousinsinöörit tuolla miettii, onko lama vai ei, niin meillä se näkyy ensimmäisenä, Mikkelin ViaDia:n toiminnanjohtaja Sami Järvinen sanoo.

ViaDia jakaa ympäri vuoden ruokaa ja vaatteita vähäosaisille. Järvisen mukaan etenkin viimeisen vuoden aikana avuntarvitsijoiden määrä on lisääntynyt selvästi.

- Noin 60 ihmistä hakee meiltä ruokaa joka päivä ja kerran kuussa jaettavaa EU-ruokaa on hakemassa parhaimmillaan 500 ihmistä kerralla, Järvinen kuvailee.

Hänen mukaansa joukossa on niin nuoria kuin vanhoja, työssäkäyviä ja työttömiä.

- Ruoan tarvitsijat ovat aivan tavallisia mikkeliläisiä. Pelkällä kansaneläkkeellä olevia eläkeläisiä, jotka rollaattorien kanssa kulkee tuolla loskassa hakemassa EU-ruokakassia. Siellä on opiskelijoita, siellä on yksinhuoltajaperheitä, ihan kaikenlaisia ihmisiä, Järvinen sanoo.

Pelastusarmeijassa on kiinnitetty huomiota etenkin opiskelijoiden huono-osaisuuteen. Opintotuki on pieni, eikä opiskelun oheen sopivaa työtä ole helppo löytää. Jotkut opiskelijat saavat apua vanhemmiltaan, mutta kaikilla ei ole sitäkään mahdollisuutta.

- Ruokaa hakevien opiskelijoiden määrä on moninkertaistunut reilussa vuodessa, Mikkelin osaston avustava johtaja Tarleena Ebah sanoo.

ViaDia on käynnistämässä Mikkeliin ensi vuoden alussa päiväkeskustoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota paikka kaikkein vähäosaisimmille. Järvinen toivoo, että samassa yhteydessä voitaisiin alkaa tarjota ilmaista lämmintä ateriaa.

- Haaveenani on, että ylimääräinen kouluruoka jaettaisiin jatkossa vähävaraisille. Voisimme noutaa ruoan kouluilta ja jakaa syötäväksi, kun nyt se menee roskiin, Järvinen visioi.

Hän on jo aloittanut neuvottelut asiasta Mikkelin kaupungin kanssa, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty.