Turkisbuumi ei ole hyödyttänyt suomalaissuunnittelijoita

Suomalainen vaatesuunnittelu ei ole päässyt käsiksi maailmalla näkyvään turkismuotibuumiin. Turkista jalostetaan vaatteiksi Suomessa vain vähän. Kaikki turkista käyttävät yritykset eivät halua edes puhua turkiksista.

kulttuuri
Marita Huurinainen suunnittelemiensa vaatteiden äärellä.
Marita Huurinainen suunnittelemiensa vaatteiden äärellä.Yle

Maailman johtavien muotimerkkien näytöksissä on näkynyt viime aikoina poikkeuksellisen paljon turkiksia. Niistä suuri osa tulee suomalaisilta turkistiloilta. Suomessa turkisvaatesuunnittelua on enää vain vähän. Tunnettuja turskissuunnittelijoita ovat vielä Gemmi Furs ja Linnanen.

Muotimaailman turkisbuumi ei kuitenkaan ole auttanut suomalaista turkisvaateyritystä, Gemmi Fursia.

- Tämä vuosi on ollut vaikea. Turkisbuumi näkyy vain raaka-ainepuolella, ei kauppiailla tai meillä. Luksustuotteisiin tämä talouskriisi vaikuttaa selvästi, sanoo Gemmi Fursin toimitusjohtaja Maria Hyttinen.

Gemmi Furs tunnettiin aiemmin Grünsteinina. Marimekko osti Grünsteinin vuonna 2000 ja Gemmi Fursiksi nimi muuttui, kun Marimekko myi yhtiön pois vuonna 2004.

- Kaupan jälkeen meillä oli oikein positiivista kehitystä. Vuodet 2007 ja 2008 olivat hyviä, mutta sitten taloustilanne maailmalla huononi, mikä näkyy meillä yhä, kertoo Hyttinen.

Nyt näkyvän turkisbuumin veturi ovat Kiinan kasvavat markkinat.

- 90 prosenttia tuotteistamme menee vientiin, mutta Kiinan-vientiä vasta aloittelemme, selittää Hyttinen.

Ykrityiskohta Gemmi Fursin turkista.
Entisenä Grünsteinina tunnettu Gemmi Furs myy 90% tuotteistaan ulkomaille. Yksityiskohta Gemmi Fursin mallistosta.Gemmi Furs

Moni vaateyritys ei halua nimeään turkisjuttuun

Suomessa turkismuotia ei monien lehtien sivuilla esitellä. Muotilehdistä vain Gloria ja viime aikoina myös Elle ovat esitelleet turkismuotia. Yle Uutisten kyselyn mukaan muiden muotilehtien kanta aitoihin turkiksiin on Suomessa kielteinen.

- Se on sekä meidän lukijoidemme että meidän tekijöidemme yhteinen arvovalinta. Suurin osa lukijoistamme ei kuitenkaan haluaisi käyttää turkiksia, joten on se vähän turhaa heille niitä tarjota, sanoo Trendin päätoimittaja Jenni Lieto.

Gemmi Furs on tehnyt yhteistyötä Kauppalehden, Optio-lehden sekä Glorian kanssa, mutta muotilehtien yleinen kanta on tiedossa.

- Vaikea turkiksia on ohittaa tänä päivänä, jos muodista kirjoittaa. Minusta siinä on kaksinaismoraalia. Esitellään joskus jopa oikeaa turkista tekoturkiksena, kertoo toimitusjohtaja Maria Hyttinen Gemmi Fursilta.

Suomen asenneilmastosta kertoo myös se, että aitoja turkiksia käyttäviä vaatemerkkejä oli vaikea löytää tähän juttuun. Esimerkiksi Luhta- ja Ril's -merkkien takana oleva L-Fashion Group ei halunnut lainkaan kommentoida takeissaan ja asusteissaan käyttämiään turkissomisteita.

Nuoret suunnittelijat kokeilevat turkiksella

Turkisten suuri näkyvyys maailman muotitalojen luomuksissa näkyy kuitenkin hiljalleen myös Suomessa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston opinnäytetöissä näkyy silloin tällöin turkiksia.

Nuorista suunnittelijoista muun muassa Marita Huurinainen tekee turkiksia. Hän käyttää tuotteissaan villinä eläneiden kettujen ja supikoirien turkista. Turkit on saatu metsästäjiltä, jotka harventavat eläinten kantaa.

- Suunnittelevien kollegoiden tai yleisön ensireaktio on ollut yllätys, että kuinka sinä voit turkiksia tehdä. Ja sitten kun kerron, että tässä on tällainen idea villieläinten turkiksista, niin hehän pitävät sitä hyvänä juttuna, kertoo Huurinainen kohtaamistaan asenteista.

Myös Aalto-yliopistosta kerrotaan, että turkis on alkanut kiinnostaa nuoria suunnittelijoita, kertoo muotitaiteen professori Pirjo Hirvonen.

- Tänä syksynä kyselyjä on tullut enemmän. Opiskelijat seuraavat aikaansa ja muotimaailmaa, joten alitajuisestikin muoti-ilmiöt tulevat sieltä meille.