Haavisto: Lapista voi tulla sekä liikenteen että tietovirtojen keskittymä

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto pitää tärkeänä, että Lapin rauta- ja maantiet kytketään Jäämeren satamiin. Haavisto ennakoi, että Lapista voi tulla maaliikenteen portin lisäksi myös Euroopan ja Aasian datavirtojen keskeinen solmukohta.

Kotimaa
Kehitysministeri Pekka Haavisto
Raimo Torikka / Yle

Lapin yliopistolla maanantaina puhunut kehitymisnisteri Haavisto ennakoi, että Lappi ei ole tulevaisuudessa globaalia periferiaa vaan pikemminkin kauttakulkualue.

- Ilmastonmuutoksen seurauksena arktisen alueen jäätön kausi jatkuu pidempään tehden merialueista entistä saavutettavampia. Globaalit yhteydet rakentuvat uudelleen eritoten Koillisväylän avauduttua liikenneyhteydeksi, Haavisto uskoo.

Koillisväylälle

Avautuva Jäämeri on yksi niistä alueista, joihin globaalit suurvallat tällä hetkellä katsovat kiinnostuneina. Yksi syy on se, että Koillisväylä on yksinkertaisesti lyhyt: sen käyttäminen lyhentää laivaliikenteen matkaa Euroopan ja Aasian välillä 5000-8000 kilometriä verrattuna Suezin kanavan kautta kulkevaan eteläiseen reittiin. Erityisesti Kiinaa pohjoisreitti kiinnostaa, sillä USA hallitsee laivastollaan Persianlahden vesiä ja kapea Malakanlahti muodostaa rahdin kulkua haittaavan luonnollisen pullonkaulan.

Haavisto toistaa yleisen käsityksen: Suomen on oltava mahdollisimman aktiivisesti mukana pohjoisessa meriliikenteessä.

- Tiedämme, että Suomella on erityisosaamista pohjoisilla merialueilla liikkumisesta ja toimimisesta. Kuulin äskettäin Neste Shippingin henkilökunnalta, että itse asiassa heidän laivansa miehistöineen oli vuonna 1994 ensimmäinen Koillisväylää kulkenut suurrahtialus.

- Myös suomalaiselle jäänmurtaja- ja pelastustoimintaosaamiselle löytyy jatkossa kysyntää kun Koillisväylän liikenteen määrät kasvavat. Samoin arktiselle mittaus- ja navigaatioteknologialle aukeavat uudet markkinat, sanoo Haavisto.

Sallan rata on vaihtoehto

Suomi ei ole Jäämeren rantavaltio, mutta mielii siis hyödyntämään pohjoisessa avautuvia taloudellisia mahdollisuuksia. Haavisto korostaa, että tätä varten yhteydet Suomesta Jäämerelle on syytä saada nykyistä parempaan kuntoon.

- On myös pohdittava miten yhteydet Jäämeren satamiin Venäjällä ja Norjassa saadaan liitetyksi Suomen rauta- ja maanteihin sekä omiin satamiimme. Rata Sallan kautta Murmanskiin, jossa puuttuvan radan osuus on vain joitakin kymmeniä kilometrejä, on yksi mahdollisista vaihtoehdoista.

- Norjassa näyttää olevan kilpajuoksuakin siitä, mikä kaupunki nousee siellä ”arktiseksi pääkaupungiksi” mahdollisine uusine ratayhteyksineen.

Öljynporaus kysymysmerkkinä

Haaviston edeltäjä Heidi Hautala kaatui liian "voimakkaaseen" omistajaohjaukseen, kun hän tahtoi hillitä valtio-omisteisen Arctia Shippingin jäämurtajien osallistumista arktisiin öljynporausoperaatioihin. Pekka Haavisto ei puheessaan ottanut selvää kantaa siihen, pitääkö suomalaisten murtajien olla mukana öljybisneksessä. Haaviston mukaan Suomen on miettittävä mukaanlähtöä, sillä riskejä ei ole arvioitu riittävästi.

Hänen luettelonsa kärkipäähän öljynporaus ei näytä kuuluvan.

- Kaikki arktisen jään alta paljastuva ei kuitenkaan ole yksiselitteisen myönteistä. Viimeaikaiset tapahtumat ovat nostaneet esiin useita alueen erilaisiin intresseihin liittyviä ristiriitoja. Samaan aikaan jään sulaessa uusien luonnonvarojen hyödyntäminen helpottuu, alkuperäiskansojen tilanteet vaikeutuvat, ympäristöriskit kasvavat ja uudet sekä vanhat turvallisuusuhkat lisääntyvät.

- Suomella on varmasti roolinsa myös tämän vyyhdin eri osa-alueiden ratkaisujen löytymisessä. Olipa kyse sitten ympäristökatastrofien torjumisesta, arktisen politiikan asiantuntemuksesta tai vähemmistökulttuurien tuntemuksesta.

Suomesta datavirtojen hubi

Haavisto huomauttaa, että Koillisväylästä voi tulevaisuudessa tulla myös Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen keskeinen väylä. Venäjä on rakentamassa kaapelia Koillisväylää pitkin, ja tässä johdossa voisi ministerin ajatuksissa olla Suomenkin paikka.

- Liikenne- ja viestintäministeriössä suunnitteilla olevan merenalaisen datakaapelin on pian määrä yhdistää Suomi suoraan Keski-Eurooppaan Saksan kautta. Omistajaohjauksen piiriin kuuluva sijoitusyhtiö Governia taas julkaisi vastikään tehneensä kaupat Corenet–nimisestä yhtiöstä. Se hallitsee Suomen rautatieverkoston yhteydessä olevaa maanpäällistä kaapeliverkostoa.

- Suomesta voisi tulla ratkaisevalla tavalla Aasian ja Euroopan datayhteydet toisiinsa yhdistävä linkki. Tällä on ensiarvoisen suuri merkitys monessakin mielessä, mutta mm. siksi että se lisää entisestään Suomen kiinnostavuutta tietoyhteyksien- ja tekniikan keskuksena.

Haavisto maalaa kuvaa piuha ja pilvi-Suomesta, jossa sekä säilytetään tietoa että välitetään sitä.

- Googlen jätti-investointi Haminaan ja siellä tyhjäksi jääneeseen sellutehtaaseen saattaa olla vasta alkua. Microsoftin tiedetään kaavailevan niin ikään satojen miljoonien suuruista investointia omaan pohjoiseen datakeskukseensa, jonka sijainniksi on arveltu joko Oulua tai Kajaania.

- Toimijat houkuttelevat paikalle toisiaan ja osaamisen, laadukkaan infrastruktuurin, sähkönjakelun varmuuden, viileän ilmaston ja muiden ominaisuuksiemme lisäksi myös valtion aktiivisuus mm. veroetujen ja oikean suuntaisten investointien muodossa on tärkeää. Kilpailu on kovaa, sillä esim. Facebook rakentaa datakeskuksen itselleen Ruotsin puolelle, Luulajaan, Haavisto sanoo.