Koe uusi yle.fi

Koskikara selviää talvesta muuttamalla kylmiin olosuhteisiin

Suomen luonnon armottomat olosuhteet laittavat usean eläimen talveen valmistumisstrategian koetukselle. Kylmässä viihtyvä koskikara asettuu jo hyvissä ajoin paikkaan, jossa se tykkää viettää talvea. Toisin kuin muut lajitoverit, koskikara ei muuta etelän lämpöön. Se lentää liihottaa odottamaan talvisia olosuhteita.

luonto
Koskikara
Pentti Kallinen / Yle

Paltamossa, Varisjoen törmälle laitetussa pöntössä ei vielä ole nähty pesivää koskikaraa. Pari vuotta sitten kiinnitetty pönttö on biologi Vesa Hyyryläisen mukaan yhdellä Kainuun kauneimmalla koskikaran talvehtimisalueella.

– Maisemista tämä ei ainakaan jää kiinni. Lokakuun puolesta välistä eteenpäin Hakasuon myllystäkin tuttu alue on valmiina ottamaan talviasukkaat vastaan.

– Yhtäkkiä tähän vain ilmestyy kauniisti niiaavia lintuja. Ne pesivät lähellä Jäämeren rantoja, vuoripuroissa. Osa niistä muuttaa tänne Paltamoon talvehtimaan, kertoo Hyyryläinen.

Koskikara lähtee ravinnon perässä Kainuuseen, kun purot Pohjois-Norjassa jäätyvät.

– Ne käyttävät ravintonaan vesistöjen pohjalla, kivenkoloissa, olevien vesiperhosten toukkia.

Koskikara viihtyy isossa porukassa

Virossa Koskikaraa puhutellaan vesipapiksi. Lintu on nopea liikkeissään.

– Se saattaa niiailla tuossa kivellä, ja sitten se yhtäkkiä ampaisee veden pohjaan, nousten sieltä yhtä kiireellä ylös toukka suussaan, kuvailee Vesa Hyyryläinen.

Hänen mukaansa lintu pärjää kylmissä olosuhteissa täysin vedenpitävän hyöhenpukunsa ansiosta.

– Talvella se voi kököttää pimeimmät tunnit jossain kivenkolossa, mutta herää kyllä hyvin aikaisin pyydystämään ravintoa.

Koskikara
Raine Martikainen / Yle

Väriltään tumma, ja papin lipereistä tunnistettava, koskikara on talven merkki.

– Ja sattumalta nyt, kun tuonne koskelle katsoo tarkemmin, niin huomaa tänne ensimmäisenä muuttaneen koskikaran, kuiskaa Hyyryläinen ja ryhtyy tähyilemään kiikareillaan lintua.

– Tämä on minullekin ensimmäinen havainto tälle syksylle, ihmettelee Vesa Hyyryläinen.

Lintu, joka livertää talvelle

Kivellään niiaava koskikara jaksaa kummastuttaa biologi Vesa Hyyryläistä. Hänen mukaansa linnun ei kuuluisi laulaa livertää syksyllä samalla tavalla kuin soidinaikana.

– Jospa se on merkki ilosta, jonka se kokee muuttaessaan tänne. Että vihdoinkin pääsee Kainuuseen, naurahtaa Hyyryläinen.

Nyt ovat käsillä ne hetket, jolloin eläinten talveen valmistumisen on onnistuttava. Jos millä tahansa lajiryhmällä menee nyt jotakin pieleen strategiassaan, on talvi maassamme armoton.

Vesa Hyyryläinen

– Aito luontokokemus perustuu ympäristön tarkasteluun. Veikkaan, että ei tarvitse laittaa paljonkaan aikaan eteenpäin, niin tässä näkyy viidestä kuuteen koskikaraa.

Biologi Vesa Hyyryläinen kuvailee, että kauniina talvipäivänä Paltamon Varisjoella voi nähdä parhaimmillaan jopa 15 koskikaraa.

– Tämä Hakasuon myllyn alue on muutenkin kulttuurihistoriallinen. Kylmänä pakkaspäivänä nämä linnut tarjoavat erittäin mielenkiintoista seurattavaa upeassa ympäristössä.

Talven lähestyminen ei hiljennä luontoa, vaikkakin suurin osa linnuista lähtee lämpimään.

– Nyt ovat käsillä ne hetket, jolloin eläinten talveen valmistumisen on onnistuttava. Jos millä tahansa lajiryhmällä menee nyt jotakin pieleen strategiassaan, on talvi maassamme armoton, sanoo Hyyryläinen.

– Koskikaralla vauhti ei hyydy pakkasella yhtään, päinvastoin se on koko ajan pirteä ilmestys pulikoidessaan tuolla vedessä.