Hyppää sisältöön

Kotoa ei haluta kauas - asuinpaikka ohjailee, minkä alan nuori valitsee

Korkeakouluopintoihin lähtevät nuoret valitsevat usein alan, jota lähin yliopisto tarjoaa. Väitöstutkimuksen mukaan työssä menestymiseen yliopistokaupunki ei sen sijaan merkittävästi vaikuta.

Kuva: Yle

Asuinpaikalla on väliä, kun nuori valitsee, mitä lähtee opiskelemaan. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopistossa perjantaina tarkastettavasta taloustieteen väitöstutkimuksesta. Korkeakoulutusta tutkineen Tuomo Suhosen väitöksen mukaan todennäköisyys hakea jollekin alalle vaihtelee merkittävästi sen mukaan, miten kaukana sitä tarjoava yliopisto sijaitsee.

- Ihmiset ovat kiintyneitä kotipaikkaansa, perheeseensä ja sosiaaliseen verkostoonsa eivätkä sen takia halua lähteä kauas, Tuomo Suhonen sanoo.

Suhosen mukaan lukiosta valmistuvat nuoret ovat usein myös epävarmoja siitä, mitä haluavat opiskella, ja hakevat siksi opiskelemaan lähelle kotia.

Suhonen ottaa esimerkiksi Lappeenrannan, jossa korkeakoulu on erikoistunut tekniikkaan ja kauppatieteisiin.

- Lappeenrantalaiset eivät ehkä ole niin halukkaita valitsemaan muita kuin näitä paria alaa, joita on tarjolla lähimmässä yliopistossa, Suhonen toteaa.

Koulutusalojen karsiminen voi eriarvoistaa nuoria

Tuomo Suhosen mielestä päättäjien on hyvä ottaa huomioon, että yliopistojen monialaisuuden karsiminen voi eriarvoistaa eri alueiden nuoria.

- Se voi johtaa siihen, että lähtöalueella on entistä suurempi vaikutus nuorten koulutusalavalintoihin. Se on ongelmallista mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta, Suhonen sanoo.

Kotipaikkakunnan vaikutus näkyy erityisen vahvasti oikeustieteissä, jota voi opiskella vain harvoissa yliopistoissa. Pitkä matka kotoa opiskelukaupunkiin vähentää oikeustieteen opiskelijoita tietyiltä alueilta.

- Jos katsotaan vaikkapa Kainuusta, Pohjois-Karjalasta, Etelä- Karjalasta ja Etelä-Savosta kotoisin olevia ihmisiä, niin tilastojen perusteella he hakeutuvat harvoin lukemaan oikeustiedettä. Häviävän pieni osuus heistä on lähtenyt opiskelemaan oikeustiedettä, ja se voi osittain selittyä pitkillä etäisyyksillä, Tuomo Suhonen toteaa.

Esimerkiksi kasvatustieteissä, lääketieteessä ja taidealoilla kotipaikka ei sen sijaan juurikaan vaikuta.

Suhosen tutkimuksen aineistona ovat Tilastokeskuksen rekisteriaineistot. Osa tutkimuksen aineistoista koskee 90-luvun tilannetta, mutta Tuomo Suhosen mielestä ne peilaavat myös tätä päivää.

- Jos mietitään opiskeluvalintojen vaikuttimia, niin kyllä ne ovat varmasti aika lailla samat nykyään kuin silloinkin, Suhonen sanoo.

Väitöksen mukaan esimerkiksi 90-luvun alussa lukiosta valmistuneista yli 40 prosenttia yliopistoon lähteneistä valitsi lähimmän yliopiston. Jos etäisyys tietyn alan koulutukseen oli yli sata kilometriä, todennäköisyys valita ala väheni noin 15 prosentilla. 

Opiskelukaupunki ei vaikuta merkittävästi palkkaan

Väitöksen mukaan työssä menestymiseen ja ansioihin opiskelukaupunki ei sen sijaan juurikaan vaikuta. Helsingistä valmistuneet ansaitsevat tutkimuksen mukaan keskimäärin vähän muita paremmin. Humanisteista muualla kuin Helsingissä opiskelleet sen sjiaan tienaavat jopa muita enemmän.

- Eräs aika merkittävä syy voi olla, että kun ihminen menee opiskelemaan Helsinkiin, hänellä voi olla suuri kynnys lähteä sieltä pois. Humanisteille voisi olla hyödyllistä katsoa ltyömahdollisuuksia laajemmin Suomessa, koska humanistien työmahdollisuudet ovat kortilla, Suhonen pohtii.

"Monen kaverin vanhemmat ovat tiedekunnassa töissä"

Jyväskylässä ala-asteikäisestä asti asunut Noora Kakko opiskelee kotikaupungissaan liikunnan yhteiskuntatieteitä kolmatta vuotta.  Liikuntatieteitä voi yliopistotasolla opiskella vain Jyväskylässä, ja sinne tullaan eri puolilta Suomea. Noora Kakko uskoo, että hänen kohdallaan alalle hakeutumiseen vaikutti jonkin verran se, että opiskeluala oli jo aiemmin tullut monin tavoin tutuksi.

- Jyväskylän ilmapiiri on liikunnallinen, ja olen jo aiemmin tuntenut liikunnan opiskelijoita. Monen kaverin vanhemmat ovat tiedekunnassa töissä, Noora Kakko luettelee.

Noora Kakon mukaan valintaan saattoi vaikuttaa sekin, että omassa lukiossa tunnettiin oman kaupungin opiskelutarjonta ja sitä tuotiin esiin.

Myös Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden joukosta löytyy monelta paikkakunnalta tulleita opiskelijoita. Kuopiosta kotoisin oleva Outi Nieminen opiskelee kotikaupungissaan neljättä vuotta. Lääketiede tuntui omimmalta alalta, ja hän haki kotikaupunkiinsa opiskelemaan monista eri syistä.

- Minulla oli Kuopiossa osa-aikainen työ. Se vaikutti yllättävän paljon. Pääsyy oli se, että Kuopiosta tulee tosi hyviä lääkäreitä, Outi Nieminen kertoo.

Janne Hanhinen puolestaan muutti Kuopioon lääketieteen opiskelijaksi Haukiputaalta, joka viime vuodenvaihteessa liittyi kuntaliitoksessa Ouluun. Hanhinen haki lukion jälkeen lähikaupunkiin Ouluun opiskelemaan lääketiedettä, mutta ei tuolloin saanut opiskelupaikkaa. Armeijan jälkeen Hanhinen päätti kokeilla Itä-Suomen yliopiston pääsykokeita ja pääsi Kuopioon opiskelemaan. Uuteen kaupunkiin asettuminen oli hänen mukaansa aika helppoa.

- Sai aloittaa puhtaalta pöydältä. Kuopioon tulee opiskelemaan ihmisiä ympäri Suomea, ja monilla on motivaatiota tutustua uusiin ihmisiin, hän kuvailee.

.
.