yle.fi-etusivu

Vapaakauppasopimus huolestuttaa tutkijoita

Kansainvälisten yhtiöiden mahdollinen investointisuoja huolestuttaa tutkijoita. Investointisuoja sisältyy Suomen ja Pohjois-Amerikan välisiin vapaakauppaneuvotteluihin. Tutkijat Markus Kröger ja Mika Flöjt toteavat, että investointisuojan turvin esimerkiksi ulkomaiset kaivosyhtiöt voisivat toimia Suomen lakien vastaisesti.

Kotimaa
Talvivaaran kaivoksen ratapihan puoli
Heikki Rönty / Yle
Talvivaaran kaivoksen ratapihan puoli
Tutkija Mika Flöjtiä haastattelee Jarmo Siivikko.

Ulkoasiainministeriön kaupallisten ulkosuhteideosastopäällikkö Markku Keinäsen mukaan Suomen lähtökohtana on, että sijoittaja voi nauttia suojasta vasta, kun hän on tietoisena kaikista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tehnyt sijoituksen. Rajaus on tärkeä vaikkapa juuri kaivosalalla. Suomi lähtee siitä, että maalla on oikeus asettaa luvalle lainsäädäntönsä mukaiset ympäristö- ja muut vaatimukset. Investointisuoja tulee voimaan vasta, kun lupa on myönnetty.

- On keskeistä huomata, että Suomen investointisuojasopimukset ja riitojenratkaisumenetelmät suojelevat vain laillisia sijoituksia, Markku Keinänen sanoo Helsingin Sanomille.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Krögerin mielestä investointisuojat olisi järkevää jättää uusista sopimuksista kokonaan pois, jotta myös korvausvaatimusten riskistä päästään eroon. Tämä tarkoittaa oikeutta evätä lupa lainsäädännön vastaiselta investoinnilta ilman pelkoa joutumisesta kalliisiin kansainvälisiin sovitteluprosesseihin.

- Ulkomaisilla investoijilla on jo nyt useita sijoituskohteita esimerkiksi kaivossektorilla, ja uusi sopimus mahdollistaisi varsinkin keinottelevat ja riskialttiit kaivoshankkeet. Investointisuojat ovat luoneet huomattavia rikastumisen mahdollisuuksia yrityksille, jotka laskelmoivat voivansa hyötyä toteutumatta jääneestä hankkeesta rahallisesti jopa enemmän kuin toteutuneesta, Markus Kröger sanoo HS:ssa.

Tutkija vaatii Lapin maanomistusoikeuksien selvittämistä

Tutkija Mika Flöjt epäilee myös investointisuojan järkevyyttä. Hän vaatii Lapin maaoikeuskysymyksen ratkaisemista, ennen kuin resursseja vaativia suuria kaivoslupia myönnetään Laoin ja Kolillismaan alueille. Flöjt ei nää hyvänä Metsähallituksen roolia valtion maiden hallinnoijana. Varsinkin kun Metsähallitus myi muun muassa Kevitsan alueen kaivosyhtiölle, vaikka mahdollinen maanomistaja olisikin voinut olla Sodankylän kunta vanhojen lapinkylien perillisenä.

- Kunnalta jäi samalla myös louhintamaksut ja muut mahdolliset taloudelliset edut saamatta, Flöjt sanoo.

Investointisuoja tekee mahdolliseksi kansainvälisen korvausvaatimuksen, vaikka esimerkiksi kaivos rikkoisi paikallista ympäristölainsäädäntöä tai kaikki maan asukkaat olisivat hanketta vastaan ja onnistuisivat pysäyttämään sen. Flöjtin mukaan Kuusamossa on jo käymässä näin.

- Kanadalainen Belvedere- yhtiö on jo vihjannut investointisuojaan tutkiessaan Kuusamon alueella maaperän kulta- ja uraanipitoisuuksia. Kun kunta ja poromiehet ilmoittivat vastustavansa yhtiön toimia niin yhtiö vetosi investointisuojaan ja vaati saada jatkaa tutkimuksia sillä perusteella, että se on investoinut suuria summia tutkimuksiinsa, Mika Flöjt sanoo.