1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Julkkisten selviytymistarinat ovat arkipäiväistäneet mielenterveysongelmia

Lievät mielenterveysongelmat ovat arkipäiväistyneet selviytymistarinoiden myötä. Ongelmista uskalletaan puhua myös työpaikoilla aiempaa useammin. Vakaviin mielenterveysongelmiin suhtaudutaan kuitenkin edelleen varauksella.

terveys
Tuntematon henkilö kuvattuna rautatieasemalla selkäpuolelta.
Mikko Suhonen

Noin viidennes suomalaisista sairastaa elämänsä aikana masennuksen ja valtaosa on kokenut masennusta, ahdistusta tai paniikkihäiriötä muistuttavia oireita tai tuntemuksia elämänsä aikana.

Suomen psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen mukaan lievät mielenterveysongelmat ovat arkipäiväistyneet, kun ihmiset tuntevat omasta lähipiiristään henkilöitä, joille mielenterveysongelmat ovat tuttu asia.

- On ymmärretty, että mielenterveysongelmat liittyvät elämään ihan samalla tavalla kuin fyysiset sairaudet. Ei siinä sen kummemmasta asiasta ole kysymys. Kaikki me olemme alttiita mielenterevysongelmille, Tikkanen sanoo.

Myös median kertomat julkisuudenhenkilöiden selvitymistarinat toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä, että mielenterveysongelmiin voi saada apua, ja niistä voi myös toipua.

- Julkisuudenhenkilöt on kertoneet masennus- tai sairastumisjaksoistaan, ja ne kaikki lieventävät sitä pelkoa, jota on tunnettu mielenterveysongelmia kohtaan.

Työpaikoilla ymmärretään mielenterveysongelmia entistä paremmin

Mielenterveyden keskusliiton julkaiseman tuoreen mielenterveysbarometrin mukaan lähes puolet suomalaisista voisi kertoa mielenterveysongelmistaan esimiehelle. Vuonna 2010 vain noin kolmannes olisi uskaltanut ottaa saman asian puheeksi työpaikallaan.

- Jos ihminen palaa esimerkiksi leikkauksesta tai syöpähoidoista töihin, se huomioidaan työjärjestelyissä. Nyt ymmärretään myös se, että jos on mielenterveysongelmia, niin niistä täytyy voida puhua ja ne täytyy huomioida työjärjestelyissä. Meillä on myös ohjeistus olemassa, että niin psyykkisestä kuin fyysisestä sairaudesta toipuvalle tulisikin järjestää normaalia kevyempiä tehtäviä, Tikkanen muistuttaa.

Leimautuminen yhä yleistä

Mielenterveysbarometrin mukaan suomalaisten asenteet ovat muuttuneet aiempaa hyväksyvämmäksi mielenterveysongelmista kärsiviä kohtaan, mutta silti lähes neljännes suomalaisista ei halua olla tekemisissä näiden kanssa.

Tikkanen uskoo, että muun muassa skitsofrenia ja psykoosi ovat yhä suomalaisille vieraita ja pelottavia asioita.

- Edelleen varmaan on niin, että vakavammat mielenterveysongelmat, jotka aiheuttavat ulkoisesti poikkeavaa käytöstä, pelottavat ihmisiä. Jos oireet ovat sellaisia, että joku puhuu itsekseen, ihmiset eivät ymmärrä niitä. Sitä mitä ihminen ei tunne, hän yleensä pelkää.

Hoitoa on vaikea saada

Hoidon saaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Tuoreen mielenterveysbarometrin mukaan enemmistö suomalaisista psykiatreista ja psykologeista on sitä mieltä, että mielenterveyspalveluja ei ole riittävästi saatavilla.

- Perusterveydenhuollossa kohdataan valtaosa mielenterveysongelmista, mutta siellä ei ole riittävästi mielenterveysongelmien hoitokapasiteettia. Terveyskeskuksissa on verraten vähän mielenterveysasioihin erikoistunutta sairaanhoitaja- ja psykologityövoimaa. Psykiatrian erikoislääkäreitä siellä ei yleensä ole lainkaan, Tikkanen sanoo.

Lisäksi Kelan kustantamaa psykoterapiaa haluava joutuu käymään läpi pitkän ja moninutkaisen prosessin. Vuonna 2012 tuettua psykoterapiaa sai 20 000 suomalaista. Tikkasen mielestä huomattavasti useampi hyötyisi psykoterapiasta, kun ottaa huomioon, että 420 000 suomalaista saa vuosittain masennuslääkereseptin.

- Psykoterapian tuloksellisuus on erittäin hyvä. Seitsemänkymmnetäviisi prosenttia asiakkaista pystyy opiskelemaan tai työskentelemään kuntoutuksen päättyessä.

Lue seuraavaksi