Kahden miekan hautalöytö kertoo vauraasta rautakaudesta

Kahden eri aikakauden miekkojen löytyminen samasta tuhannen vuoden takaisesta haudasta kiehtoo ja askarruttaa tutkijoita. Löytöseudulla Janakkalassa on ollut vauras yhteisö, joka jätti runsaasti muinaisuuden jälkiä. Kysymys on ollut ehkä yhteisöjensä merkkihenkilöistä, vauraista talonpojista, arvelee kirjailija Eero Ojanen.

Kotimaa
kirjailija Eero Ojanen
Markku Karvonen / Yle

Janakkalan marraskuun alun ristiretkiajan ruumishautalöytö on herättänyt paljon huomiota. Siinä poikkeuksellista olivat paitsi harrastajien tekemä löytö ja ruumishaudan tutkimuksen kannalta hyvin säilynyt kunto, myös miekkoihin ja aikakauteen liittyvät erikoisuudet.

Rautakauden miekkoja on löytynyt Hämeestä muuhun maahan verrattuna paljon, osa tavallista loisteliaampia.

Janakkalan haudassa oli kaksi miekkaa, mikä on harvinaista. Uudempi ristiretki- eli vainajan hautausajan miekka on suurimpia Suomesta löydettyjä. Sen päällä ollut pienempi miekka taas on aiemmalta viikinkiajalta, ja mahdollisesti jo kertaalleen polttohaudattu.

Hyvikkälästä löytynyt hautaus lomittaa toisiinsa viikinki- ja ristiretkiajan, ja se osuu kiinnostavaan aikakausien ja kulttuurien taitteeseen, jolloin Hämeen alue oli siirtymässä pakanuuden ja polttohautausten ajasta kristilliseen ja ruumishautausten aikaan. Toisin sanoen se osuu esihistoriallisen ja historiallisen ajan saumaan.

– Kahden aikakauden miekkojen löytyminen samasta haudasta kertoo jotakin mielenkiintoista suhteesta aikaan, kun vanha miekka on laitettu uusien esineiden joukkoon. Kyse voi olla sukuyhteydestä, suvun jatkuvuudesta, mutta muitakin tulkintoja voi olla. Yksi mahdollisuus on että vanha miekka on vaikka ryöstösaalis, miettii historiantutkimukseen perehtynyt hattulalainen kirjailija Eero Ojanen.

Janakkala oli osa vaurasta muinais-Hämettä

Millainen yhteisö saattoi elää Vanajaveden ja Hauhon vesireittien varrella, on kuitenkin vielä mysteeri tutkijoille. Millainen oli vaikkapa rautakauden Häme, joka edelleen näkyy vanhoina teinä, peruskylinä, linnavuorina, kalmistoina ja vuosisataisina pellonpaikkoina?

Janakkalan seudut ovat olleet koko muinaisen Hämeenkin kannalta keskeistä aluetta.

Eero Ojanen

– Löytöseudulla Janakkalassa on muinaisuutta tavattoman paljon, vaikka Pyhän Laurin lähde, aiempi mahdollinen Taaran lähde, josta on myöhemminkin perimätietoa, että hämäläiset kokoontuivat pitämään kesällä sinne jonkinlaisia pitäjänjuhliaan. Se on hyvin tiedossa ollut paikka, joka on saattanut yhdistää laajempaakin aluetta. Janakkalan seudut ovat olleet koko muinaisen Hämeenkin kannalta keskeistä aluetta.

– Miekkalöytöjä tunnetaan Hämeestä melko paljon, tavallista loisteliaampia vaikka Tyrvännön Suontakaa ja muualtakin. Kysymys on ollut ehkä yhteisöjensä merkkihenkilöistä, vauraista talonpojista. Hämeessä on ollut runsaasti vaurautta, joten vastaavia löytöjä voi tulla esiin vielä enemmänkin, uskoo Eero Ojanen.

Hautojen rikkaudet kertyivät turkiskaupasta ja hyviltä viljelymailta

– Ensimmäisen kristillisen vuosituhannen jälkipuolisko jostakin 500-luvulta eteenpäin vuosituhannen loppuun saakka näyttää olleen Hämeessä voimakasta kasvun ja kehityksen aikaa. Tänne tuli uutta väkeä, vuosituhannen puolivälin paikkeilla se viimeistään vakiintui, silloin tulivat uudenlaiset hautaröykkiöt ja kalmistot. Ilmeisesti tänne tuli uutta asutusta, joka sulautui ja liittyi aiempaan väestöön. Silloin syntyivät pysyvät kylät, jotka ovat asettuneet nykyäänkin tunnetuille paikoilleen noin 1 500 vuotta siten. Silloin raivattiin runsaasti peltoja helposti viljeltäville paikoille.

– Vanajaveden varrella oli paljon maita, jotka oli saatavissa viljelyyn helposti sen ajan välineillä. Mutta elinkeinona vaurautta toi myös turkiskauppa, kun hämäläisistä tuli lappalaisten verottajia ja heidän kanssaan kaupankävijöitä. Hämeeseen tuli turkisten tuomaa vaurautta pohjoisempaa, koska turkikset olivat sen ajan huipputuotteita.

Muinaisuus on osa maisemaa

Samoja teitä tässä kuljetaan, joita on kuljettu tuhat vuotta, ja samojen vesireittien varrella asuttu.

Eero Ojanen

– Samoja teitä tässä kuljetaan, joita on kuljettu tuhat vuotta, ja samojen vesireittien varrella asuttu. Ja paikannimistä suuri osa on rautakaudesta peräisin, ehkä vanhempaakin. Suurin osa sisämaan asutuksesta sijaitsi Vanajaveden alueella melko laajalla alueella, jolle ei ole koskaan selvää keskuspaikkaa löydetty.

– Historiaan jäänyt Rapolan kuningas ei tarkoittanut niin mahtava asiaa kuin nykykielessä, vaikka hämäläisillä oli kuninkaita. Kuningas oli jonkinlainen nokkamies oltaessa vaikka metsästämässä tai kalastamassa. Hämäläisillä saattoi olla useampia kuninkaita.

Löytyykö Hämeestä sisämaan asutuksen avain?

– Hämeessä näkyy jatkuvuus tavattoman vahvana, he ovat kivikaudesta saakka täällä elänyttä alkuperäistä kansaa, johon on tullut sitten uusia vaikutteita. Häme jos mikä on ikivanhaa kulttuuriseutua, jossa on ikivanha jatkuvuus kulttuurimaisemassa. Rautakaudella Häme oli Lounais-Suomen ohella tiheimmin asuttua kulttuuriseutua.

– Minulle historiassa kiinnostava mysteeri on koko Häme, mistä tässä kaikessa oli kyse, ikivanha teema mitä Hämeessä tapahtui kun kristinusko tuli ensin ja sen jälkeen ruotsalaiset valloittajat, ja mitä tapahtui. Loppujen lopuksi emme tiedä paljonkaan yksityiskohdista, sanoo Eero Ojanen.