Etelä-Pohjanmaalla Eino-myrsky kaatoi eniten metsää Soinissa, tämän hetken arvion mukaan noin 5 000 kiintokuutiometriä. Pahimpiin alueisiin kuuluvat lisäksi Lapua ja Alajärven kantakaupungin alue.
Keski-Pohjanmaalla myrsky puhalsi maakunnan yli raivoisammin kuin Etelä-Pohjanmaalla. Puuta kaatui etenkin Kälviän ja Ullavan alueilla ja Kaustisella. Pohjalaismaakuntien suurimmat tuhot ovat Kokkolaan kuuluvan Kälviän metsissä. Siellä puuta on maassa 15 000 kiintokuutiometriä.
– Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa pääsivät helpommalla kuin mitä vielä sunnuntaina pelättiin, toteaa metsänhoidon asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yksiköstä Seinäjoelta.
Arviot ehkä alakanttiin
Kahden pohjalaismaakunnan alueella kaatui yhteensä noin 74 000 kiintokuutiometriä puuta.
– Ensi vaiheen arviot ovat yleensä aina liian alhaisia. Uskon, että todellisissa määrissä noustaan lähelle 100 000 kuutiota.
– Nurin on mennyt tuoreiden avohakkuiden reunapuita, tuoreiden harvennusten puustoa sekä siemenpuita, suojuspuita ja luontoarvojen vuoksi metsään jätettyjä säästöpuita.
Parin vuoden takaisessa Tapani-myrskyssä pohjalaismaakunnissa kaatui noin 150 000 kuutiota puuta. Tuolloin tuhot keskittyivät pääasiassa Suupohjan alueelle. Eino-myrskyn jäljiltä puuta kaatui huomattavasti vähemmän, mutta lähes jokaisessa pohjalaispitäjässä.
Hyvä metsänhoito auttaa
Metsänomistaja voi varautua myrskytuhoihin vakuuttamalla metsänsä.
– Hyvä metsänhoito on paras lääke torjua myrskytuhoja. Esimerkiksi harvennukset on syytä tehdä ajallaan. Eniten myrskyt iskevät liian myöhään harvennettuihin metsiin. Ylitiheän puuston harvennuksen jälkeen metsä on erityisen herkkä myrskytuhoille.
Kestävän kehityksen rahoituslaki velvoittaa valtion korvaamaan metsänomistajalle osan viljelykuluista, jos metsäpalsta joudutaan tuhojen jäljiltä uusimaan kokonaan. Tukeen pääsee kiinni, jos minimipinta-ala on puoli hehtaaria.
Myrskykaadot vaaran loukkuja
Antti Pajula uskoo, että yksittäisiä myrskykaatoja jää melko paljon metsiin. Koneellisen korjuun lisäksi metsänomistajat tekevät myrskykaadoista polttopuuta itselleen.
Metsäkeskuksesta muistutetaan, että myrskykaatojen korjaamisessa on syytä olla erityisen varovainen. Juurakot ovat vaarallisia ja varsinkin ristiin kaatuneiden puiden rungoissa on yllättäviä jännitteitä.
– Ne iskevät joskus yllättävän kovaa ja yllättäviin suuntiin, Antti Pajula tietää.
– Myrskytuhojen korjaamisessa on aina normaalia suurempi vaara piilemässä. Turvavarusteet on syytä olla kunnossa unohtamatta moottorisahojen takapotkusuojia. Metsälle ei kannata lähteä yksin. Jos jotain sattuu, on hyvä, että apu löytyy läheltä.
Metsäkeskus on tiistaina kerännyt arvioita myrskykaadoista metsänhoitoyhdistyksiltä. Tiedot on välitetty maa- ja metsätalousministeriölle.