Sipoo raivaa tietä pakolaisille: "Estettä ei ole"

Pakolaiskoordinaattori Saana Hansenin mukaan mikään ei estä Sipoota ottamasta vastaan kiintiöpakolaisia.

Kotimaa
Näkymä Quru Gusikin pakolaisleiristä Pohjois-Irakissa 10. lokakuuta 2013 - leirillä asustaa lähes 14000 Syyriasta paennutta ihmistä.
Näkymä Quru Gusikin pakolaisleiristä Pohjois-Irakissa 10. lokakuuta - leirillä asustaa lähes 14 000 Syyriasta paennutta ihmistä. Ruotsin maahanmuuttoviraston pääjohtaja Anders Danielsson perää EU-mailta suurempaa vastuunottoa syyrialaispakolaisista.Safin Hamed / AFP / Lehtikuva

Tällaista asiaa ei voi päättää tunteiden ja olettamusten varassa

Saana Hansen

Maahanmuuttaja, kiintiöpakolainen ja turvapaikanhakija menevät helposti sekaisin julkisessa keskustelussa, mutta myös poliittiseen päätöksentekoon osallistuvien ajatuksissa. Sipoon pakolaiskoordinaattori Saana Hansen on syksyn ajan tehnyt laajaa selvitystä kuntapäättäjille tärkeästä kysymyksestä: voiko Sipoo vastaanottaa kiintiöpakolaisia?

- Tällaista asiaa ei voi päättää tunteiden ja olettamusten varassa, sillä silloin keskustelu kärjistyy ja termit menevät sekaisin, Hansen sanoo.

Hansenin työn keskiössä on ollut luoda laaja kotouttamisohjelma kaikille maahanmuuttajille, jotka Sipooseen tulevat. Se on vaatinut kunnan talouden, palvelujen ja asumismahdollisuuksien tiukkaa tarkastelua. Vielä kunta ei ole valmis pakolaisia vastaanottamaan, mutta Hansenin selvityksen mukaan jo ensi vuonna ensimmäiset pakolaiset voisivat kuntaan saapua.

- Asuntojen varaus on tärkein asia. Ensin asunnot, sitten pakolaiset! Se on ollut suuri haaste, Hansen kertoo ja jatkaa:

- On kuitenkin vaikea keksiä, että miksi ei. Sellaista aitaa, josta ei päästäisi läpi, ei mielestäni ole.

Asuntojen lisäksi tarvitaan koulutettua henkilöstöä avustamaan ja palvelemaan pakolaisia. Sipoossa aihe on herättänyt myös kaupallisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kiinnostuksen. Hansenin mukaan soraääniä ei juuri ole vastaan tullut.

Palveluja kaikille ulkomaalaistaustaisille

Sipoossa on maahanmuuttajia eri tavoilla määriteltynä 400-500. Kiintiöpakolaisia kuntaan tulee, jos kunnanvaltuusto hyväksyy joulukuun alussa puheenjohtaja Christel Liljeströmin aloitteen. Turvapaikanhakijoita kuntaan sen sijaan ei ole tulossa, sillä kunta ei suunnittele vastaanottokeskuksen rakentamista.

- Jos aloite menee lopullisesti läpi, Sipoolle tulee jatkuva kiintiö. Kolmen vuoden välein kunta vastaanottaisi 20-25 pakolaista ja ensimmäinen ryhmä tulisi ensi vuonna, Saana Hansen kertoo.

Kolmen vuoden välein kunta vastaanottaisi 20-25 pakolaista

Saana Hansen

Hansenin mukaan juuri nyt Sipoon olisi kannattavaa panostaa. Maahanmuuttajien määrä Sipoossa kasvaa jo omaehtoisesti ja arvioiden mukaan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Kunnalla on velvoite tarjota maahanmuuttajaväestölle palveluita joka tapauksessa - Hansen muistuttaa, että kiintiöpakolaiset ja maahanmuuttajat kaipaavat usein samoja palveluja.

- Kiintiöpakolaisista kunta saa korvausta valtiolta. Sillä avustuksella pystyttäisiin nyt luomaan palveluja, joita käyttävät myös muut kuin pakolaiset.

Uudenmaan kunnista Raasepori aikoo vastaanottaa pakolaisia Syyriasta. Syyrian tilanteen takia Suomen pakolaiskiintiötä on nostettu. Vielä ei kuitenkaan voi sanoa, mistä pakolaisiet Sipooseen tulisivat. Tavoite on, että ryhmä tulisi samasta maasta tai samalta alueelta.