Atso Almila: Suomen sinfoniaorkesterilaitos pyörii formulakuskin palkalla

Orkestereiden rahoitus ja musiikkikoulutuksen tulevaisuus ovat puhuttaneet tänä syksynä. Musiikkikoulutus voi toistaiseksi hyvin ja musiikkiopistoihin pyrkijöitä riittää varsinkin kasvukeskuksissa. Musiikinalat joutuvat kuitenkin muiden kulttuurialojen tapaan sopeuttamaan toimintaansa nykyiseen taloustilanteeseen.

kulttuuri
Orkesterinjohtaja
Yle

Musiikkitalossa Helsingissä nuoret kapellimestaritoivot kouluttautuvat kapellimestari Atso Almilan johdolla. Almila hyppäsi tehtävään ja ylikapellimestari emeritus Leif Segerstamin saappaisiin tänä syksynä. Koulutus on osa Suomen musiikki-ihmeeksikin kutsuttua tarinaa.

- Musiikinaloilla on paljon osaamista ja tässä on takana monen vuosikymmenen työ. Sibelius-Akatemia ja musiikkioppilaitokset toimivat juuri sen mukaan minkälaista oppilasainesta ne saavat koulutettavaksi, Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan vetäjä Atso Almila toteaa.

Musiikin opiskelu alkaa varhain

Jo lapsena alkava musiikin opiskelu sisältää sitkeää harjoittelua, joskus väsymistä ja turhautumista, suorittamista, kokeita ja kilpailua kuin urheilussa ikään. Toisaalta se on myös yksin ja yhteissoiton tai -laulamisen tuomaa iloa ja onnea.

- Musisoimisen täytyy olla yhteistä. Se on pitkä tie ja sen takia esimerkiksi monet kapellimestarit ovat hyvin vanhoja, kunnes he todella löytävät sen tilan, jossa muusikotkin pystyvät rentoutumaan, pohtii Jutta Seppinen, yksi kymmenestä Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutettavasta.

Musiikki ammattina vaatii myös sitoutumista. Moni lahjakas, nuori muusikonalku saattaa lopulta valita toisen alan, jossa rahaa tienaa ehkä vähemmälläkin vaivalla. Musiikki on intohimoala.

Musiikinalat monipuolistuvat

Alan ammattilaiset eri puolilla maata ovat pohtineet tänä syksynä musiikkikoulutuksen tilannetta. Soitinten opiskeluun musiikkiopistoihin on edelleen kova tunku, varsinkin kasvukeskuksissa, joissa musiikkiopistoihin voidaan ottaa vain noin puolet halukkaista.

Musiikinalat myös monipuolistuvat, koska musiikkia ja sen tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös uusilla aloilla, esimerkiksi elokuvissa ja pelimaailmassa.

- Meidän täytyy olla hyvin paljon monipuolisempia siinä, että lapset saisivat sellaisia vinkkejä, että minne suuntaan sitä muusikkoutta ja musiikkiammattiaan sitten voisi kehittää, jos sellainen on näköpiirissä, pohtii Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio.

Orkesterit ja oppilaitokset ovat jatkuvasti varpaillaan

Klassisen musiikin vankkaa asemaa rahoituksessa muihin musiikinlajeihin nähden on myös arvosteltu. Tosiasiassa taloussuhdanteiden vaihtelut ovat pitäneet kaiken musiikin, niin kuin muidenkin kulttuurialojen ihmisiä varpaillaan jo vuosia.

- Koko Suomen sinfoniaorkesterilaitos pyörii yhden formulakuskin palkalla, suhdeluvut ovat tällaisia. Syksystä toiseen eletään kuristusotteessa, orkesterit ja oppilaitokset pelkäävät tulevaisuutensa puolesta. Maailma on mennyt vähän tällaiseksi neliväri-kiiltomainos-tyyppiseksi, ikävä kyllä, meidänkin alalla, kapellimestari Atso Almila summaa.