Terveysturismi houkuttaa venäläisiä Kainuuseen

Venäläisten turistien määrä on jatkanut nousuaan koko maassa ja samalla turistien palveluiden tarve esimerkiksi terveydenhuollon parissa on kasvanut myös Kainuussa. Kainuun keskussairaalassa on jo totuttu muun muassa venäläisiin synnyttäjiin sekä akuutteihin potilaisiin, mutta myös kiireettömään hoitoon pyrkiviä turisteja Kajaanissa riittää.

terveys
Nainen raskaana
Tommi Parkkinen / Yle

Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallintoylilääkäri Esa Ahosen mukaan Kainuusta ei löydy tarkempia tilastotietoa siitä, kuinka paljon venäläisiä potilaita esimerkiksi Kainuun keskussairaalassa on hoidettu. Ahonen kertoo kuitenkin hoidettavia turisteja riittävän kohtuullisen paljon jo akuuttien sairastumisien ja tapaturmien kautta. Ahonen uskoo myös kiireettömien hoitojen lisääntymiseen.

- Näihin liittyy kuitenkin rajoituksia, joiden vuoksi ei ihan kaikkia voida hoitaa eikä ole järkevääkään. Tällaiset hoidot vaativat kuitenkin suunnittelua.

Tähän suunnitteluun liittyy muun muassa potilastietojen kartoitus.

- Etukäteen olisi hyvä tietää potilaalta löytyvät riskitekijät sekä muut asiat, jotka voivat vaikeuttaa hoidon järjestämistä ja saamista. Esimerkiksi riskiraskauksien osalta pitäisi tietää, onko sellaisia tekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon kuten diabetes, verenpainetaudit, kaksoisraskaudet tai muut vastaavat. Nämä on otettava huomioon hoitoa suunniteltaessa.

Myös hallintoylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo näkee hoidon suunnittelun erittäin tärkeänä osana hoitotyötä.

- Olisi hyvä, jos esimerkiksi jo raskauden aikana olisi käynti tai käyntejä sairaalassa, jolloin voitaisiin suunnitella synnytystä potilaan kanssa. Se, että päätetään "ensi viikolla lähdetään Suomeen synnyttämään", ei ole hyvä ratkaisu.

Perusvalmiudet kunnossa

Hallintoylilääkäri Esa Ahonen toteaa, ettei Kainuussa ole olemassa erityisiä valmiuksia suurien terveysturistien määrän hoitoon, mutta perusvalmiudet toimivat.

- Meidän täytyy esimerkiksi synnytystoiminnassa pitää valmiutta koko ajan muutenkin yllä. Sitten, jos meillä on mahdollisuuksia hoitaa myös venäläisiä potilaita, niin mitään periaatteellista estettä sille ei ole, kunhan vain toiminnan periaatteet on hyvin sovittu ja tiedossa.

Meillä löytyy tälläkin hetkellä jonkin verran henkilökunnassa, niin hoitajista kuin lääkäreistäkin venäjänkielentaitoisia.

Marjo Huovinen-Tervo

Ahonen uskoo terveysturismin nousevan kuitenkin jossain vaiheessa kilpailluksi alaksi Suomessa.

- Kyllä Suomessa varmasti tätä arvioidaan joka puolella ja otetaan myös tällaisia terveysturisteja vastaan silloin kuin se on mahdollista ja kaikin puolin turvallista potilaalle.

Venäläisten synnyttäjien ja muiden terveysturistien kohdalla normaalin hoitotyön ohella huomioon täytyy ottaa myös kieli- ja kulttuuritekijät. Hallintoylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo kertoo Kainuun keskussairaalan asiakaspalvelun olevan tässä suhteessa hyvällä mallilla.

- Meillä löytyy tälläkin hetkellä jonkin verran henkilökunnassa, niin hoitajista kuin lääkäreistäkin venäjänkielentaitoisia. Se ei kuitenkaan ole mikään systemaattinen taito, joka löytyy joka yksiköstä, eli siihen pitäisi henkilöstöä kouluttaa. Tietysti meillä on koko ajan käytössä toimivat tulkkipalvelut meidän yksiköissä, koska meillä käy paljon maahanmuuttajia, jolloin kielirepertuaari voi olla suuri.

Huovinen-Tervo kuitenkin myöntää, että jos asiakkaita halutaan palvella entistä paremmin, tulisi kielitaidon, kulttuurien tuntemuksen ja prosessien kehittämisen eteen tehdä työtä. Hänen mukaansa venäläisiltä ei kuitenkaan ole hoidosta saatu negatiivista palautetta.

Perusterveyden ylläpitoa ja tautien ennaltaehkäisyä

Huovinen-Tervo uskoo, että muun muassa kirurgiset toimenpiteet voivat houkutella venäläisiä terveysturisteja Suomeen ja Kainuuseen. Yhdeksi kiinnostuksen kohteeksi hän arvelee myös ennaltaehkäisevän terveystyön.

Kyllähän tällainen turismi kuitenkin toisi rahaa, kun kuntien rahat näyttävät tänä päivänä olevan tiukassa.

Marjo Huovinen-Tervo

- Terveyden edistämiseen liittyvät asiat voivat houkutella. Olen ymmärtänyt että Venäjällä on samantyyppisiä kansansairauksia kuin meilläkin, kuten sydän- ja verisuonitauteja.

Ahonen korostaa, ettei mahdollisen terveysturismin tarvitse vaikuttaa ainoastaan terveydenhoitoon.

- Kainuussa toteutettavat terveysliikunta ja elämysmatkailu ovat sellaisia alueita, joissa ehkä kannattaisi kehittää ja miettiä yhteistyömuotoja. Minun mielestäni kaiken ei tarvitse olla sairaalakeskeistä vaan yleistä terveydenhuollon kehittämistä, johon sitten muutkin osapuolet voivat aika paljon osallistua.

Terveysturismin uskotaan myös vaikuttaa positiivisesti myös paikallisella tasolla.

- Kyllähän se organisaation budjettia hyödyttäisi tulojen kasvaessa. Sen myötä voitaisiin miettiä toimintaa myöskin uudella tavalla ja mahdollisesti kehittää sitä. Täytyy kuitenkin muistaa, että terveydenhuollon pääasiallinen tehtävä on oman seudun asukkaiden palveleminen ja palvelurakenne tulee rakentaa sen tavoitteen mukaan. Kyllähän tällainen turismi kuitenkin toisi rahaa, kun kuntien rahat näyttävät tänä päivänä olevan tiukassa, Huovinen-Tervo linjaa.

Radio Suomen Torstaiseurassa keskustellaan terveysturismista 21.11.2013 klo 14.30 alkaen.