Alvar Aallon Lappia-talo vaatii herkkää remontoijaa

Rovaniemen kaupungin historian suurin peruskorjausinvestointi, Lappia-talon kunnostus, on alkanut purkutöillä. Alvar Aallon suunnittelema rakennus kunnostetaan ja lisäksi se laajenee maan alle. Remontti on tehtävä tarkasti, sillä Rovaniemen Teatterin käytössä ollut talo on suojeltu.

Kotimaa
Lappia-talon julkisivu remontin aikana.
Lappia-talon peruskorjaus ja laajennus työllistävät enintään 150 työntekijää Rovaniemellä.Jouni Laaksomies / Rovaniemen kaupunki
Lappia-talon julkisivu remontin aikana.
Perttu Ruokangas haastattelee Lappia-talo -projektin vastaavaa työnjohtajaa Jarmo Posiota.

Purku-urakka jatkuu ensi vuoden alkuun saakka. Sen jälkeen rakennuttaja eli Rovaniemen kaupungin tilaliikelaitos kilpailuttaa muun muassa maanalaisen lavastamon, maalauksen, katon ja esitystekniikan urakat.

Peruskorjauksen aikana rakennuksen Lappia-talon talotekniikka, sähköjärjestelmät ja teatterin esitystekniikka uusitaan. Myös katto menee uusiksi ja ikkunoita korjataan.

Jos tänne pommimiehiä tulee, niin ne eivät ole Rovaniemen kaupungin tilaamia.

Projektin vastaava työnjohtaja Jarmo Posio Rovaniemen kaupungin tilaliikelaitoksesta sanoo, että tällä hetkellä purkutöissä on 23 työntekijää. Jatkossa työmaalla on keskimäärin 70-80 työntekijää ja enimmillään määrä nousee jopa 150:een.

Lappia-talo -projektia johtaa Heikki Alaluusua. Hän on tällä hetkellä tilaliikelaitoksen palkkalistoilla osa-aikaisena. Lisäksi hän toimii tämän työn ohella edelleen kaupungin omistaman Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana.

Maan alla ei räjäytetä

Kunnostuksen lisäksi Lappia-talo laajenee maan alle, jonne rakennetaan lavastamo. Lavastamo tulee 8-9 metrin syvyyteen.

Maanalainen lavastamo rakennetaan ilman räjäytyksiä. Posio sanoo, että parkkipaikan alla ei ole kalliota, joten pommien sijaan lavastamo syntyy kaivureilla.

- Jos tänne pommimiehiä tulee, niin ne eivät ole Rovaniemen kaupungin tilaamia, Posio vitsailee.

Ilmastointi-, putki- ja sprinkleriurakan on voittanut LVI-Lämsä Oy Rovaniemeltä, sähköurakan EMC Talotekniikka Oy Rovaniemeltä, näyttämömekaniikkaurakan Insta Automation Oy Tampereelta ja Rovaniemeltä, rakennusautomaatiourakan Caverion Oy Oulusta ja Rovaniemeltä ja purku-urakan Lapin Timanttisahaus Oy Rovaniemeltä. Kaikkiaan kaupunki kilpailuttaa kymmeniä eri urakoita projektin aikana.

- Kaupungin tilaliikelaitoksella on vastuu pieniin urakoihin asti. Pienetkin urakat pitää kilpailuttaa, tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala sanoo. Latvala myöntää, että kilpailutus hidastaa ja kankeuttaa työtä verrattuna siihen, jos rakennuttajana olisi yksityinen rakennusliike.

- Esimerkiksi rakennustyömaan aitojen kilpailuttamiseen meni noin yksi kuukausi. Rakennusliike olisi voinut mennä suoraan rautakauppaan tai vuokrausliikkeeseen ja hakea aidat sieltä, Latvala kuvaa.

Latvala on mukana Lappia-talon peruskorjaushankkeen ohjausryhmässä. Latvala päättää Lappia-talo hankkeen hankinnoista puoleen miljoonaan euroon asti. Tätä suuremmista hankinnoista päättää liikelaitosten johtokunta.

Posio arvelee, että yli 90 prosenttia aliurakoitsijoiden työntekijöistä on Rovaniemeltä.

750 valaisinta turvaan

Kilpailutuksen lisäksi Lappia-talon työmaalla omat hankaluutensa aiheuttavat talon suojelumääräykset. Latvala sanoo, että ulkokuoren lisäksi Lappia-talon yleisölle avoimet tilat pitää säilyttää mahdollisimman alkuperäisen näköisinä. Eli suurin osa ulospäin näkyvästä työstä on restaurointia.

- Esimerkiksi otamme pois noin 750 design-valaisinta, jotka kunnostetaan ja asennetaan peruskorjauksen jälkeen paikalleen, Posio kuvailee.

Lisäksi esimerkiksi Lappia-talon aulan marmorilattia ja naulakoiden tiskit suojataan vanereilla, jotta ne pysyisivät ehjänä koko 1,5 vuotta kestävän peruskorjauksen ajan. Remontista vastaavat raportoivat Museovirastolle ja Alvar Aalto -museolle projektin etenemistä. Tähän mennessä raporttia varten on otettu yli tuhat valokuvaa.

Tavallinen tallaaja tulee tänne ja ihmettelee, että minne täällä on rahat pantu.

Rovaniemellä pitkään kiistelty peruskorjaus ja laajennus maksavat yhteensä noin 18,6 miljoonaa euroa. Lappia-talon peruskorjauksen pitäisi olla valmiina keväällä 2015. Tämän jälkeen remontin tieltä evakossa olevat Rovaniemen teatteri ja Lapin musiikkiopisto pääsevät palaamaan Lappia-taloon. Lisäksi Rovaniemen kaupungin kansalaisopistolle tulee muutama huone rakennukseen. Kunnostettu Lappi-talo aiotaan ottaa käyttöön kesällä 2015.

Kunnostuksen jäljet eivät välttämättä näy ulospäin tavalliselle teatterinkävijälle.

- Tavallinen tallaaja tulee tänne ja ihmettelee, että minne täällä on rahat pantu. Eli tämä on vähän kuin pientä pintaremonttia -televisio-ohjelmista, Posio murjaisee.

Peruskorjaus ei ulotu talon toisessa siivessä oleviin Yleisradion tiloihin.

Lappia-talo on valmistunut 1970-luvulla. Talon ensimmäinen osa valmistui vuonna 1971 ja toinen osa vuonna 1975.