Tutkimus: Euroopan ja Aasian asuttajat olivat sekaliittojen lapsia

Erilaista väkeä näyttää olleen kuin Taru sormusten herrasta -kirjoissa, kommentoi kollega genomikartoitusta, joka osoittaa, että nykyihmiset, neandertalilaiset, denisovanihmiset ja aiemmin tuntematon ihmislaji saivat jälkeläisiä keskenään.

tiede
Kaksi miehen päistä tehtyä näköismallia.
Neandertalin ihmisestä tehtyjä malleja Bonnin Landesmuseumissa Saksassa.Joerg Carstensen/EPA

Tuore geenitutkimus on vienyt lopullisesti pohjan siltä pitkään valinneelta mutta vähitellen väistyneeltä olettamukselta, etteivät nykyihmisten esivanhemmat olisi saaneet jälkeläisiä Euroopan ja Aasian muiden asuttajien kanssa.

Neandertalinihmisten ja denisovanihmisten tähän saakka täydellisimmän genomikartoituksen mukaan yhteisiä lapsia oli niin heillä kuin nykyihmisillä ja vielä neljännelläkin ihmisten sukupuuhun kuuluneella lajilla, joista ei ole säilynyt tähän päivään edes sen verran jäänteitä kuin denisovanihmisestä.

Sinunkin perimässäsi on pari prosenttia neandertalilaista

Kartoituksen mukaan Euroopan ja Aasian kymmenien tuhansien vuosien takainen asujaimisto oli paljon monimuotoisempi kuin aiemmin on ajateltu. Erilaista väkeä näyttää olleen kuin J.R.R. TolkieninTaru sormusten herrasta -kirjoissa, kommentoi brittitutkija Mark Thomas kartoitusta, jonka ovat tehneet David Reich yhdysvaltalaisesta Harvardin yliopistosta ja saksalaisen Max Planck -instituutin Svante Pääbo.

Tällä viikolla Britannian kuninkaallisen tiedeseuran kokouksessa Lontoossa esitellyn tutkimuksen tulokset selittävät osaltaan, miksi ihmiskunta on geneettisesti monimuotoinen, niin samaan lajiin kuin kaikki nykyisin kuulummekin.

Afrikkaa lukuun ottamatta maailman asukkaiden perimässä on keskimäärin pari prosenttia neandertalilaista. Joissakin paikoin – muun muassa Papua-Uudessa-Guineassa ja Australian aboriginaaliväestöllä – perimässä on myös noin neljä prosenttia denisovanihmistä.

Kuhinaa tutkijakokouksessa

Denisovanihminen paljastui nykytieteelle vuonna 2010, kun siperialaisesta Denisovan luolasta löytyi kappale sormiluuta 41 000 vuoden takaa. Sittemmin tutkijoiden haaviin on jäänyt myös kaksi hammasta ja varvasluu.

Genomien perusteella on selvää, etteivät denisovanihmiset tyytyneet asumaan yhdessä luolassa. Samoillessaan he myös hankkivat kumppaneita neandertalilaisten joukosta siinä määrin, että yhteisiä jälkeläisiä on nykyisin Kiinassa ja muualla Itä-Aasiassa sekä Tyynellämerellä.

Suurin yllätys olivat genomit, joiden perusteella kumppanien joukossa oli myös tähän saakka tuntemattoman ihmislajin edustajia. Reichin mukaan se eli Aasiassa runsaat 30 000 vuotta sitten.

Tieto herätti innostunutta kuhinaa Kuninkaallisen seuran kokouksessa. Kokousväki spekuloi, mahtoiko kyseessä olla heidelberginihmisen sukulainen.

Heidelberginihmiset lähtivät Afrikasta noin puoli miljoonaa vuotta sitten, ja neandertalilaisten arvellaan kehittyneen heistä. Ehkä heidelberginihmisten sukua oli Aasiassakin, pohtii Lontoon luonnonhistoriallisen museon paleoantropologi Chris Singer.

Tutkimuksesta ja kokouksesta, jossa se esiteltiin, kertovat Nature- ja Archaeology-lehdet.