Kotka tarvitsee lähivuosina neljännesmiljardin kiinteistöjensä peruskorjauksiin

Kotkan kouluremontteihin pitäisi löytyä nopeasti rahaa jopa 60 miljoonaa euroa. Summa on pieni sen rinnalla, kuinka paljon tulevina vuosina rahaa pitäisi löytyä koko kiinteistöomaisuuden peruskorjauksiin. Edes kiinteistöjen myynti ei välttämättä ratkaise ongelmaa.

Kotimaa
Oppilaita Karhuvuoren koulun pihalla.
Raine Martikainen / Yle

Parin viime päivän ajan vilkasta keskustelua herättäneet Kotkan koulujen sisäilmaongelmat ovat johtaneet poliitikkojen ja virkamiesten väliseen syytösten vyöryyn. Poliitikoille esimerkiksi Karhuvuoren koulun heikko kunto on ollut yllätys. Virkamiesten mukaan koulun sisäilmaongelmista on tiedotettu vuonna 2008. Tuon aikakauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Topias Kotiniemi (kok) on asiasta ymmällään.

- Kuulemma vuonna 2008 konsultti olisi tehnyt selvityksen asiasta, mutta minä en sellaista muista nähneeni tai siitä kuulleeni, sanoo Kotiniemi.

Kouluasiat ovat aiemminkin olleet Kotiniemen mukaan vaikeita.

- Lyseon lukion kellarissa oli kosteusvaurio, ja luottamushenkilöt ehdottivat uusien salaojien kaivamista seinien ympärille, mutta virkamiehet vaativat koko talon remontointia. Suhtautuminen oli sellaista, Kotiniemi sanoo.

Pata soimaa kattilaa?

Vastuullinen virkamies kiinteistöasioissa on tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen. Hän ei syytöksiä niele.

- Minusta on aika erikoista, että minua syyllistetään henkilönä, Pehkonen sanoo.

Pehkosen mukaan koulujen rapistuminen on pitkäaikaisen kehityksen tulos, minkä taustalla on remonttimäärärahojen supistaminen.

- Vielä vuoteen 2010 saakka meillä oli rahaa tehdä näitä peruskorjauksia aikataulun mukaisesti ja kiinteistökanta oli suhteellisen hyvässä kunnossa. Mutta sieltä on tultu jyrkästi alaspäin korjausten laajuudessa. Investointimäärärahoista meni osa Vellamon rakentamiseen ja samanaikaisesti peruskorjauspottia on pienennetty.

Poliitikkojen rintamasta toki kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Kotkan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Postin (sd) mukaan päättäjissä on myös syytä käsiin räjähtävässä koulujen sisäilmaongelmassa. Mies itse on rehtorina Aittakorven koulussa, jossa kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat on korjattu.

- Osoittelu mihinkään suuntaan ei paranna tilannetta. On selvää, että yhdelläkään ihmisellä tai taholla ei ole vaikutusta tähän tilanteeseen. Me päättäjät saisimme katsoa peiliin siinä vaiheessa, kun vuosia on korjausmäärärahoja pienennetty, Posti sanoo.

Kiinteistöt ovat kallis omaisuus

Kouluremontteihin liittyvää niin kutsuttua kunnossapitovelkaa eli tekemättömien remonttien arvoa lasketaan Kotkassa olevan tämän vuoden lopussa noin 40 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Karhuvuoren koulu joudutaan kuitenkin lämmittämään, vaikka se ei ole käytössä. Kun päälle lasketaan väliaikaistilojen vuokra, kohoaa vuosikustannus noin puoleen miljoonaan euroon.

Hintalappua kasvattaa se, että vaadittavan remontin voidaan laskea kallistuvan muutamalla prosentilla joka vuosi ja samalla talon kunto rapistuu entisestään ja kasvattaa työn määrää.

Kouluremontit ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu siitä rahamäärästä, joka kaikkiin kaupungin kiinteistöihin vaadittaviin remontteihin tarvitaan seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana. Laskelmien mukaan kunnostuksiin menee vuoteen 2028 mennessä 232 miljoonaa euroa rahaa nyt puuttuvien kuudenkymmenen miljoonan lisäksi.

Kiinteistöjen myynnissä sudenkuoppa

Poliitikkojen riveistä on ehdotettu huonokuntoisten kiinteistöjen myyntiä, jotta korjauskustannuksilta vältyttäisiin. Tämä ei olekaan niin yksinkertainen juttu, kertoo tilapalvelujohtaja Pehkonen.

Hänen mukaansa korjauskustannukset kyllä siirtyisivät uudelle omistajalle, mutta voivat silti rasittaa kaupungin kukkaroa. Mahdollinen sijoittaja laskee tuottoarvolaskemalla kiinteistön tuoton ja peruskorjaustarpeen. Koulurakennuksissa tuotto on yleensä negatiivinen. Se voisi johtaa tilanteeseen, jossa kaupunki saattaisi joutua antamaan kaupassa koulurakennuksen sekä jonkin verran rahaa, jotta peruskorjaus voitaisiin suorittaa. Sen jälkeen kaupunki maksaisi vielä uudelle omistajalle vuokraa rakennuksen käytöstä. Säästö kuivuisi kasaan nopeasti.

- Näiden koulujen rakentamiseen on tullut myös valtionosuuksia. Niiden myöntämispäätöksissä sanotaan, että jos investointi on tehty alle 15 vuotta sitten, voi valtioneuvosto periä valtionosuuden takaisin, Pehkonen muistuttaa.