Kultalöytö Ruotsista: Rooman armeijan palkkarahat litistettiin ukoiksi ja akoiksi

Blekingestä tehdyt kulta- ja muut löydöt kertovat, että paikalla on aikoinaan sijainnut tärkeä ja pitkäaikainen keskus, joka on sittemmin kadonnut täysin.

kulttuuri
Kultahahmoja
Blekingen museo

Etelä-Ruotsissa Blekingessä yritetään selvittää, mikä aikoinaan teki alueesta niin merkittävän, että maan kätköihin jäi useita kulta- ja pronssiesineitä ja muita merkkejä vauraudesta. Nykyisin Västra Vång on tuiki tavallinen maaseutupaikkakunta, eivätkä aikakirjatkaan kerro mitään sen kultaisesta historiasta.

Asukkaat ovat kuitenkin vuosien varrella löytäneet yhden jos toisenkin merkin siitä, että alueen menneisyys on ollut merkittävä. 1860-luvulla lapioon osui poikkeuksellisen suuri viikinkiaikainen koru- ja raha-aarre. Lantteja oli yli neljä tuhatta. Muinaiseksi kaupungiksi paikkaa ei ole kuitenkaan osattu aavistaa.

Blekingen museo kiinnostui alueesta yhdeksän vuotta sitten, kun sieltä löytyi ojitustöissä pronssinaamio, jossa oli kelttiläisiä piirteitä. Viime ja tänä vuonna arkeologit tulivat kartoittamaan maatutkilla, mahtaisiko löydettävää olla lisää.

Kultaminiatyyrit ovat pohjoismainen erikoisuus

Saaliiksi on saatu 29 kultaukkoa ja -akkaa sekä pari eläinhahmoakin. Ne eivät ole patsaita, vaan litteitä kuin paperinuket. Korkeutta niillä on vain sentti tai pari, mutta kultaan on pakotettu kasvojen, vaatteiden ja hiusten yksityiskohtia.

– Kultalöydöt tuolta ajalta osoittavat, että alueen asukkaat olivat palvelleet Rooman armeijassa. Täällä pohjoisessa oli tapana, että sotilaiden palkkanaan tuomia roomalaisia kultarahoja taottiin tällaisiksi ukoiksi ja akoiksi, sanoo tutkija Björn Nilsson norjalaisen Forskning.no-tiedesivuston haastattelussa.

Kultahahmoja on löydetty lähinnä kaupungeista, joilla oli valtaa. Ruotsissa iso löytö on lajissaan vasta kolmas, mutta yhteensä hahmoja tiedetään Skandinavian alueelta miltei kolme tuhatta.

Västra Vångin merkityksestä kertovat myös viisi pronssipatsasta ja pronssiesineiden katkelmat. Kaksi patsaista on tyypillisesti roomalaisia. Lisäksi on havaittu merkkejä raudantuotannosta ja -taonnasta sekä lasihelmien valmistuksesta. Myös tavallisia asutuksen jälkiä on noussut maasta.

Löytöjen kirjo ulottuu ajanlaskumme alun paikkeilta varhaiselle keskiajalle.

Kaivaukset jatkuvat vuosia

Kaikki aarrelöydöt ovat peräisin asuinalueen keskellä sijainneelta korkealta kukkulalta. Tutkijat arvelevat sen voineen olla palvontapaikka useiden sukupolvien ajan.

Västra Vångin puolestaan uskotaan olleen merkityksellinen sijaintinsa takia. Alue on keskeinen paikka Itämeren kauppareittien kannalta. Löydötkin osoittavat, että asukkaat olivat hyvin perillä muusta maailmasta, tutkijat sanovat.

Löydöt pannaan ensi kesänä esille Blekingen museoon. Kaivausten lasketaan jatkuvan vielä kymmenen vuotta.