1. yle.fi
  2. Uutiset

Niinistö: Suomi lisää merkittävästi ilmastorahoitustaan kehitysmaille

Ympäristöministeri Ville Niinistö sanoi keskiviikkona Varsovan ilmastokokouksessa pitämässään puheessa, että Suomen tarkoitus on lisätä kolmanneksella ilmastorahoitustaan kehitysmaille.

Kotimaan uutiset

- Oletamme nyt, että julkinen ilmastorahoituksemme kaksinkertaistuu vuoden 2014 budjetissa verrattuna kolmen edellisvuoden keskiarvoon, Niinistö sanoi.

Kuluvaan vuoteen verrattuna kasvua on kolmannes. Budjetti pitää sisällään 93 miljoonaa euroa ilmastorahoitusta kehitysmaille. Rahat otetaan käytännössä kehitysyhteistyövaroista. Kyse ei siis sinänsä ole uudesta rahasta, vaan potin jakamisesta uudelleen.

- Ilmastorahoituksemme kattaa varoja ilmastonmuutoksen hillintään sekä sopeutukseen, Niinistö sanoi.

Rahat päästöoikeuksista myös kehitysmaille

Niinistö kertoi puhessaan myös, että Suomi on päättänyt kohdentaa EU:n päästökaupasta saatavat rahat kehitysyhteistyöhön.

- Olemme valmiita panostamaan oman osuutemme Vihreään ilmastorahastoon ensi vuoden aikana.

Niinistön mukaan Suomi antaa viisi miljoonaa euroa sopeutumisrahastoon ja kahdeksan miljoonaa vähiten kehittyneiden maiden rahastoon ja erityiseen ilmastonmuutosrahastoon.

Kepan ilmastopoliittisen asiantuntijan Henri Purjeen mielestä sopeutumisrahastoon panostaminen oli yksi myönteisimmistä asioista Niinistön puheessa.

- Summa olisi toki voinut olla suurempikin, mutta se on symbolisesti tärkeä ja saattaa kannustaa muita valtioita tekemään samoin, Purje arvioi. Kepan mukaan sopeutumisrahasto on demokraattisempi kuin muut monenkeskiset rahastot. Lisäksi sen rahat ovat olleet loppumassa.

- Kehittyneillä ja kehitysmailla on siellä periaatteessa yhtä paljon sananvaltaa, ja rahoitus on mahdollista ohjata kehitysmaiden kansallisten järjestelmien kautta, jolloin hankkeet ovat enemmän heidän omissa käsissään, Purje sanoo. Suomen lisäksi myös Saksa ilmoitti rahoittavansa sopeutumisrahastoa.

Teollisuusmaat tukevat köyhiä maita

Ilmastorahoitus on yksi Varsovan ilmastokokouksen pääteemoista. Teollisuusmaiden kehitysmaille antama rahoitusmekanismi sai alkunsa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009. Rikkaat maat sitoutuivat avustamaan kehitysmaita 30 miljardilla dollarilla vuoteen 2012 mennessä ja kasvattamaan rahoituksen 100 miljardiin vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

Varsovasta odotetaan päätöstä, toteutuuko monien kansalaisjärjestöjen vaatima 100 miljardin tavoite.

Lue seuraavaksi