Epäreilu arvostelu päättötodistuksessa voi murskata nuoren jatko-opintohaaveet

Väitöskirjatutkimus osoittaa, että eri kouluissa annetaan päättöarvosanoja vaihtelevin perustein. Tämä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan jatko-opiskelupaikkaa hakiessa. Paikka voi mennä opiskelijalle, jolla on huonompi osaamistaso, mutta paremmat arvosanat todistuksessa.

Kotimaa

Najat Ouakrim-Soivio pudistaa päätään. 9-luokkalaisten saamat arvosanat eivät ole valtakunnallisesti vertailukelpoisia keskenään. Asia on käynyt ilmi väitöskirjatutkimuksesta, jonka Helsingin normaalilyseon opettajana ja opettajakouluttajana työskentelevä Ouakrim-Soivio julkaisi hiljattain.

- Tutkin sitä, kuinka hyvin päättöarvosanat toimivat osaamisen mittarina. Näyttää siltä, että oppilaiden arvosanat ja osaamistaso korreloivat hyvin, jos katsotaan yksittäisen oppilaan suorituksia koulun sisällä. Koulujenvälisten osaamiserojen mittarina päättöarvosanat eivät näytä toimivan, Ouakrim-Soivio sanoi Ylen Ajantasan haastattelussa.

Ouakrim-Soivion tutkimusaineisto koostui 4 158 oppilaan historian ja yhteiskuntaopin arvosanoista. Tulosta voidaan laajentaa myös muihin oppiaineisiin.

- Matematiikassa ja äidinkielessä tiedetään jo, että keskimääräisissä päättöarvosanoissa ja osaamistasossa on isoja koulujenvälisiä eroja. Historiassa ja yhteiskuntaopissa arvosanojen ero suhteessa samaan osaamistasoon oli kaksi arvosanaa, Ouakrim-Soivio selventää.

Jatko-opiskelupaikka kiinni numeroista

Erilaiset arviointiperusteet aiheuttavat ongelman, koska 2. asteen opintoihin haetaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanojen perusteella. Opiskelupaikka voi siis mennä opiskelijalle, jonka osaamistaso on toista hakijaa alempi, mutta hänen koulussaan on annettu keskimäärin parempia numeroita.

- Oppilaan päättöarvioinnin kannalta tässä on iso yhdenvertaisuuteen liittyvä ongelma, Ouakrim-Soivio harmittelee.

Arviointikriteerit määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

- Idea on se, että vain arvosanalle 8 on määritelty tietyt päättöarvioinnin kriteerit, joiden ajatellaan toimivan myös muita arvosanoja määrittävänä mittatikkuna.

- Näyttää siltä, että me opettajat emme osaa hyödyntää näitä niin kuin on ajateltu. Yhä edelleen me suhteutamme yksittäisen oppilaan osaamistason ryhmän osaamistasoon.

Vuodesta 2004 asti voimassa olleita päättöarvioinnin kriteereitä ollaan parhaillaan uudistamassa Opetushallituksessa. Väitöskirjan tehnyt Ouakrim-Soivio toivoo, että arviointiperusteisiin saataisiin muutos, joka tukisi enemmän opettajien arviointityötä. Seuraava mahdollisuus tulee vasta kymmenen vuoden kuluttua.

- Pitäisikö muitakin arvosanoja kirjoittaa auki ja antaa niille myös kriteerit, hän ehdottaa.

Arvosanat vaikuttavat itsetuntoon

Oikean arvosanan antaminen on opettajalle haastavaa. Ouakrim-Soivion mukaan on olennaisen tärkeää, että opettaja itse muistaa, mitä tavoitteita hän on asettanut. Arviointi on suurempi kokonaisuus, joka ei perustu vain kokeisiin.

- On läksyjen tekoa, tuntiosaamista ja erilaisia tehtäviä, Najat Ouakrim-Soivio luettelee.

Arvosanoilla on hänen mukaansa vaikutusta myös opiskelijan itsetuntoon.

- Muun tutkimuskirjallisuuden pohjalta uskallan sanoa, että arvosana vaikuttaa oppilaan käsitykseen itsestä oppijana. Jos käsitys on se, etten pärjää, voisin kuvitella, että se ainakin välillisesti vaikuttaa siihen, millaisia koulutusvalintoja oppilas myöhemmin tekee.

Koska arvosanoilla on niin suuri vaikutus opiskelijan jatko-opintomahdollisuuksiin, alavalintoihin ja itsetuntoon, oikean arvosanan löytäminen olisi perusteltua. Sitä myös Ouakrim-Soivio peräänkuuluttaa.

- Niin kauan kuin koulutusjärjestelmä on se, että päättöarvosanoilla haetaan jatko-opintoihin, on annettujen arvosanojen oltava valideja valtakunnallisesti.

Anne-Mari Rajala
Radion ajankohtaistoimitus