Pitkä vääntö Brysselissä päätökseen – Etelä-Suomen maataloustuista sopu

141-tuki siirtyy historiaan ensi vuoden jälkeen. Maatalousministeri puolustaa tuen perusteiden siirtämistä EU:n maatalouspolitiikan Suomi-pykälään.

Kotimaa

EU:n komissio ja Suomen hallitus ovat löytäneet yhteisymmärryksen Etelä-Suomen kansallisista maataloustuista. Sopu löytyi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) ja EU:n maatalouskomissaarin Dacian Cioloşin neuvotteluissa torstaina Brysselissä.

Eteläisen Suomen nykyinen 141-tuki jatkuu vielä ensi vuonna. Vuodesta 2015 kansalliset tuet lopetetaan Etelä-Suomen nauta- ja lammastiloilta sekä tärkkelysperunan ja avomaan vihannesten viljelijöiltä. He alkavat sen sijaan saada EU:n rahoittamia, tuotantoon sidottuja tukia. Kansallista tukea taas maksetaan sianlihan- ja siipikarjankasvattajille sekä puutarhatuottajille.

Kansallisen tuen määrä on vuonna 2015 vähän yli 29 miljoonaa euroa. Tuki laskee asteittain 17,4 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Maatalousministeri Jari Koskinen on tyytyväinen ratkaisuun.

– Tämä on historiallista siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa on sovittu paketti seitsemäksi vuodeksi. Aiemmin on sovittu lyhyempiä pätkiä, Koskinen sanoi Brysselissä.

Maksun perustasta kiistaa

Tähän asti Porin-Savonlinnan linjan eteläpuolelle maksettavan kansallisen maataloustuen perusta on ollut Suomen EU-jäsenyyssopimuksen artikla 141, jonka nojalla EU:n komissio on sallinut tukien maksamisen unioniin liittymisestä johtuviin vakaviin vaikeuksiin.

EU:n komissio on jo edellisillä neuvottelukierroksillakin ollut sitä mieltä, ettei Suomi enää voi vedota liittymisestä johtuviin vaikeuksiin. Tällä kertaa EU:n komissio katsoi tiukasti, ettei tuen maksulla ole enää oikeudellista perustaa.

Nyt Etelä-Suomen kansallisen tuen maksun perusteena on EU:n maatalouspolitiikan ns. Suomi-pykälä, jonka euroedustaja Petri Sarvamaa (kok.) ajoi EU:n vuosien 2014–2020 maatalousratkaisuun. Euroopan parlamentti hyväksyi maatalousratkaisun keskiviikkona. Jäsenmaiden ministerien sinettiä odotetaan joulukuun puolivälissä.

Varsinkin keskustan euroedustajat ovat arvostelleet hallitusta siitä, ettei se pitänyt kiinni 141-pykälästä, jolloin määräaikaisuutta ei olisi.

Maatalousministeri Jari Koskisen mielestä ajatus ei ole realistinen.

– Tämän päivän keskusteluissakin tuli esiin, että komissio piti liittämistä osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa ainoana mahdollisena tapana. Vanhalla 141-artiklalla ei olisi voitu jatkaa, Koskinen totesi.

Kokoomusministeri sanoi voivansa lyödä vetoa siitä, että ratkaisusta olisi tullut samanlainen, jos neuvotteluja olisi vetänyt keskustalainen ministeri.

Katso kaikki ratkaisun keskeiset elementit maa- ja metsätalousministeriön sivuilta (siirryt toiseen palveluun).