Minne Kallion kettu meni synnyttämään?

Helsingin kaupungin ympäristökeskus sai äsken päättyneessä kyselyssä runsaat 1700 havaintoa viidestä kaupunkinisäkkäästä. Kyselyllä kartoitettiin ketun, supikoiran, siilin, rotan ja mäyrän levinneisyyttä.

Kotimaa
kesäkuvakisa Tuomas Lehto Helsinki
Tuomas Lehto

Helsinkiläisiltä pyydetyistä nisäkäshavainnoista eniten ilmoituksia tuli ketuista, lähes puolet kaikista. Kettu on niin kaupunkilaistunut, että yksi pariskunta nähtiin Kallion paloaseman liepeillä viime keväänä jopa parittelemassa.

Niiden kohtalosta kaivattaisiin lisää havaintoja, kertoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

- Minua kiinnostaa se, mihin se naaras suuntasi synnyttämään pentunsa, koska se on sellainen kettua rajoittava tekijä.

- Ruuan saantihan on kaikkialla hyvä, kun ihmiset kylvävät ruokajätettä kaduille ja roskiksiakin on aika helppo hyödyntää. Kettu kuitenkin tarvitsee jonkinlaisen luolan, Pakarinen pohtii.

Ketun näkeminen on elämys

Kettuhavaintoja tuli enemmän kuin Helsingissä on kettuja. Se tarkoittaa Pakarisen mielestä sitä, että kettu liikkuu paljon ja näyttäytyy usein.

- Ja ehkä ketun näkeminen on vielä vahvempi elämys kuin vaikkapa supikoiran näkeminen, Pakarinen arvioi.

Havaintojen odotettuakin suurempi määrä kertoo Pakarisen mukaan siitä, että eläimet kiinnostavat ihmisiä ja myös kaupunkilaistuminen ilmiönä.

Eläimiä näkee yhä enemmän päivänvalossa ja yhä kaupunkimaisemmassa ympäristössä.

Kyselyn lajeista ovat Suomen alkuperäiseen eläimistöön kuuluvia kettu ja mäyrä. Siili ja rotta ovat1800-luvun tulokkaita sekä supikoira 1900-luvun tulokas.

Havainnot tullaan kokoamaan Kerro kartalla -verkkopalvelun avulla kuluvalta vuodelta ja aiemmilta vuosilta 2000-luvulta.