Hammaslääkärit tyrmäävät aikuisten kunnallisen hammashuollon alasajon

Poliitikkojen ehdotus aikuisten rajaamisesta kunnallisen hammashuollon ulkopuolelle ei lämmitä Hammaslääkäriliitossa. Liiton toiminnanjohtajan mukaan säästöehdotuksen toteuttaminen vaatisi muutoksen perustuslakiin.

Kuva: Yle / Juha Korhonen

Valtion säästötarve on johtamassa myös kunnallisen hammashuollon tehostamiseen. Valtiovarainministeriö on pyytänyt ministeriöiltä syksyn aikana ehdotukset siitä, kuinka miljardiluokan säästöt saataisiin kasaan tulevina vuosina.

Sosiaali- ja terveysministeriön osuus säästötavoitteesta on vuositasolla 545 miljoonaa euroa, josta suurin osuus on tarkoitus kasata vanhusten laitoshoitoa vähentämällä. Suurin osa säästöön tähtäävistä rakenteellisista uudistuksista on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2017 mennessä.

Menoleikkauksia pohdittaessa esiin on noussut keskustelu hammashoidon tulevaisuudesta. Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö on suoraan ehdottanut (siirryt toiseen palveluun), että aikuisten kunnallisesta hammashuollosta voitaisiin luopua kokonaan. Rkp:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund, on ollut samoilla linjoilla (siirryt toiseen palveluun).

Suomen Hammaslääkäriliitossa idea on otettu hämmentyneenä vastaan.

– Se tuntuu niin oudolta ehdotukselta, että ei sitä oikein ole otettu vakavasti, toteaa liiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

Hammaslääkäriliitto: Perustuslaki ei salli rajausta

Vielä viime vuosituhannella terveyskeskuksissa hoidettiin lähinnä lapsia ja nuoria. Pöyry muistuttaa, että maaseudulla terveyskeskukset palvelivat tuolloinkin kaiken ikäisiä.

Pöyryn mukaan poliitikkojen ehdotuksessa ei myöskään ole otettu huomioon perustuslakia, johon tehtiin muutos vuonna 2000.

– Perustuslaki muuttui siten, että kunnat eivät enää voi rajata hoitoon pääsyä potilaan iän perusteella, mikä aikaisemmin oli mahdollista. Jos tähän haluttaisiin palata, se edellyttäisi muutosta perustuslain tasolla. Sitä tuskin kukaan on tarkoittanutkaan.

– Se olisi teknisesti hyvin hankalaa sen lisäksi, että se olisi terveydellisesti kovin outo rajaus, Pöyry sanoo.

Hammastarkastusten välit saattavat pidentyä

Sosiaali- ja terveysministeriön säästöehdotus hammashuollon osalta on, että tulevaisuudessa hammastarkastukset tehtäisiin kunnissa kahden vuoden välein, eikä vuosittain, kuten tällä hetkellä. Hoitoa on tarkoitus myös räätälöidä enemmän yksilöllisten tarpeiden mukaan, joten tarpeen vaatiessa hoitoon pääsisi useamminkin.

Ministeriö on laskenut, että perustarkastusten väliä pidentämällä kustannussäästöä voisi kertyä vuosittain 12,5 miljoonaa euroa. Uudistusta ollaan aloittamassa vuoteen 2017 mennessä.

– Ministeriö on laskenut, että näiden toimintakäytäntöjen muutoksella pystytään puristamaan aparaatista enemmän tehoja, Matti Pöyry tuumii.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on pohdittu hammashuollon tulevaisuutta jo pidempään. Viime vuodesta saakka toimineen suun terveydenhuollon selvitysryhmän on määrä toimittaa raporttinsa lähiviikkoina. Ryhmän sisältä kerrotaan, että raportti ei sisällä esityksiä lakimuutoksista.