Zwickau - itäautojen aatelia DDR:stä

Vanhojen autojen entisöinti on aina aikaa vievää puuhaa, jossa kärsivällisyys ja kukkaro ovat koetuksella. Lisäongelmia voi odottaa, jos kyseessä on harvinainen auto, kuten Olli Lampisella kunnostettavana oleva Zwickau.

ilmiöt
Zwickau-merkkinen auto odottaa kunnostusta.
Mikko Tuomikoski / Yle

Zwickau - DDR:n helmi, Trabantin eno ja kunnostajan kauhistus. Itäsaksan ihme saattaa näyttää viattomalta odottaessaan kunnostusta, mutta muovikuoren alla piilee todellinen peto, joka haastaa entisöijän todelliseen mittelöön.

Lahtelainen Olli Lampinen on tehnyt vuosikausia auton pelti- ja maalaustöitä. Kun kävi ilmi, että pojan vaimon, Verna Collinin kotitilalla Multialla on kunnostettavissa oleva Zwickau p70, päätti Olli tarttua härkää sarvista, tai pikemminkin Zwickauta puskurista.

Zwickau on hyvin harvinainen automerkki, joka on kotoisin vanhasta Itä-Saksasta, saman nimisestä kaupungista. Zwickau-merkkisiä autoja valmistettiin aikoinaan vain reilut 36 000 kappaletta vuosina 1955-1958, jolloin tehdas yhdistyi toiseen itäsaksalaismerkkiin, Horchiin. Zwickau oli IFA F8:n seuraaja ja Trabant P50:n edeltäjä. Kaikissa kolmessa autossa käytettiin samaa kaksitahtimoottoria.

Trabant tunnetaan yleisesti pahviautona. Pahvi oli ilmeisesti parempi, tai ainakin helpompi ja halvempi autonrakennusmateriaali, kuin muovi, jota käytettiin Zwickaussa. Suomalaisissa jälleenmyyjät esittelivät "Zwickaumuovia" edistyksellisenä materiaalina, joka kesti taivuttelua ja säätä paremmin, kuin mikään muu materiaali.

Ennen oli autot puuta...

Zwickau yllättää entisöijän monessa kohdassa. Kun ensin oppii sen, miten zwickaumuovia pitää entisöidä, voikin ryhtyä puutöihin. Auton pohja on nimittäin vaneria ja monet kantavat rakenteet puuta. Olli Lampiselle kulkeutunut Zwickau on aiheuttanut paljon päänvaivaa, sillä vanerit olivat pahoin rapistuneet.

Zwickau on sisältä vaneria.
Zwickau nielee neliöittäin tervattua vaneria.Mikko Tuomikoski / Yle

- Puutöihin löytyi onneksi tuttu puuseppä, Lehtisen Olli, joka on tehnyt hienoa työtä. Alusta on onneksi vahvaa terästä ja hyvässä kunnossa, muuten auto joudutaankin käymään täysin läpi, eli vaneria riittää tervattavaksi ja muovikorin kunnostaminen vaatii omat niksinsä.

Moni päivittelee sitä, kuinka kestäviä vanhat autot olivat, mutta kuinka moni ostaisi tänä päivänä uuden auton, joka on alle 40 000:n kilometrin jälkeen valmis hylättäväksi navetan ylisille? Zwickaun matkamittarissa on 38 000 kilometriä, johon voi myös luottaa, sillä auton historia on tarkasti tiedossa.

- Kaikki auton paperit olivat tallessa ja melkein kaikki osatkin. Osa oli rapistunut, mutta onneksi kaikki tarvittavat osat on löydetty ja tiedämme mistä loputkin saadaan, kertoo Lampinen.

Kaunis katsoa, kallis kunnostaa

Zwickau p70, rekisteritunnukseltaan XC-744 -projekti on edennyt hitaasti. Koeajolle ei vielä ole päästy, sillä sisustus puuttuu ja muutenkin on vielä aika paljon tehtävää. Itäsaksalaisen puurassin kunnostaminen ei sovi niille, jotka haluavat laskea tuntipalkkoja.

Olli Lampinen tarkastelee auton kojelautaa.
Olli Lampinen tarkastelee kojetaulua - matkamittarissa 38 000 km.Mikko Tuomikoski / Yle

- Hyvin haasteellinen projekti tämä on, enkä tiedä onko tässä mitään järkeä. Taloudellisesti, työn määrää ajatellen täysin älytöntä touhua, naureskelee Lampinen.

Auton arvoa on vaikea arvioida. Hyväkuntoisesta, museorekisteröidystä Zwickausta voi joutua maksamaan yllättävän paljon. Saksassa myydystä, "kuin uudesta" yksilöstä pyydettiin nettihuutokaupassa jopa 20.000 euroa.

Ollin tavoitteena on päästä ensi keväänä vappuajelulle, jolloin voi vaikka kokeilla, saavuttaako Zwickau arvioidun 80 km/h huippunopeuden ja uskaltaako sillä ajaa niin kovaa.

Lahden Radio palaa Zwickaun tallille ensi keväänä.